Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

 


Päivitetty 22.4.2019


 

KUKA TARVITSEE OSAKEYHTIÖTÄ?

Postia ollaan kovalla tohinalla osakeyhtiöittämässä vuoden -94 alusta. Ketkä hyötyvät tai kärsivät Postin yhtiöittämisestä.

LÄHETYKSIEN VASTAANOTTAJAT

Yksityisasiakkaat selvästi kärsivät, koska peruspalvelun laatu heikkenee. Kuljetusmaksulla ei saa kuin rajattuja palveluita, lisämaksusta saa palveluita, mutta millä hinnalla. Yritysasiakkaat saattavat hyötyä hinnanalennuksin, sillä nehän merkitsevät Postille jotakin.

LÄHETYKSIEN LÄHETTÄJÄT

Lähetyksien lähettäjät eivät välttämättä tiedä, mitä kuljetusmaksulla saavat, hinnoittelu pitää siitä huolen. Sekoilu tulee jatkumaan.

EDUSKUNTA

Ahon hallitus kaikin konstein pyrkii tukemaan yksityisiä yrityksiä, joten julkisten palveluiden alasajo on hallituksen keskei­nen päämäärä. Valti­on holhous liikelaitoksissa halutaan lopettaa esim. yhti­öittämi­sellä. Postin osakeyhtiöittäminen on saanut enenemässä määrin epäilijöitä, mm. työministeri Ilkka Kanerva ja kansanedustaja Matti Louekoski.

POSTIN JOHTO

Valta kasvaa ja sitä mukaan myös ansiot. Tulos tarkeämpää kuin velvoitteet.

POSTIN ALUEJOHTO

Postin aluejohdosta löytyy pitkän linjan postilaisia. Osakeyhtiö tuo heille enenemässä määrin vastuuta. Jos hommat eivät alueella Postin johdon mieleisesti suju, niin terve menoa.

KANSSASISARET

Sisarjärjestö oli yksi aiesopimuksen hyväksyjistä. Hyväksyivät pal­kanalennukset, eläkkeiden leikkaukset. Osakeyhtiö entisestään kiihdyttää irtisanomisia. "Ylimääräisiä henkilöitä" osakeyhtiös­sä ei ole tai ei tunnusteta olevan. Onko STTK luonteva keskus­järjestö postivirkamiesliittolaisille?

POSTILIITTO

Voimakkaasti vastustanut Postin osakeyhtiöittämistä. Jäse­nien edunvalvonnan lisäksi Postiliitto näkee myös yhteiskunnal­lisen vaikuttamisen keskeiseksi asiaksi yhtiöittämiskeskustelussa. Yhtiömuotoinen Posti ei sovellu Suomeen ja suomalaisille, sen sijaan kehitetään Postia valtion liikelaitoksena.

 

PUHEENJOHTAJAN PALSTA ESKO HUOPAINEN 1.4.1993

 

Taloudellinen epävarmuus, lama, palkkojen leikkaukset, irtisano­miset ja kiihtyvä muutosvauhti puhuttaa meitä yhä useampia ja ollen tiedotusvälineiden jokapäiväisiä pääaiheita. Julkinen sek­tori on erityisesti silmätikkuna. Valtioneuvosto halajaa liike­laitoksena toimineen Postin yhtiöittämistä. Palveluja tulisi tarjota liiketaloudellisten periaatteiden mukaan. Postin yhteis­kunnalliset velvoitteet sisältävät myös palveluja, jotka ovat liiketaloudellisesti kannattamattomia. Miten niiden jatkuvuus pystytään turvaamaan osakeyhtiömuotoisessa Postissa?

Miten taataan palvelujen yhtäläinen saatavuus, riittävyys ja laatu asiakkaillemme?

Eikö perustehtävä ole tarkeämpää kuin bisnes?

Onko suunniteltu yhtiö enää palvelulaitos posti?

Mahtaneeko seuraavanlainen tulevaisuudenkuva toteutua:

Palvelut haja-asutusalueilla taantuvat tasolle, jota tarjottiin 1950-1060-luvuilla. Jokaisesta kylästä löytyy uudisrakennus ns. postilava, mikä tuo elävästi mieleen tienvierustoja koristaneet maitolavat takavuosilta. Asukkaat kokoontuivat aamuisin kilomet­rien päästä noutamaan postinsa ja vaihtoivat samalla kuulumisia. Tämä sosiaalinen tapahtuma saattaisi vilkastuttaa kylätoimi­kun­tien toimintaa taaten postiyhtiölle kannattavuutta. Rajansa kai­kessa! Postin kanssa kilpaileva yritys saattaisi tulla ohitta­maan tämän palveluajatuksen, postin kuljetustoiminta voi piankin haja-asutusalueilla olla nolla. Voimme vain toivoa päätöksente­kijöille viisautta.

Olemme toiveikkaita uusien asianmukaisten toimitilojen saamisek­si. Ajanmukaiset toimitilat, hyvä ammattitaito ja kattava kulje­tusverkosto antaa meille mahdollisuuden kilpailla tasavertaises­ti muiden kuljetusyritysten kanssa markkinoista. Jokainen posti­lainen antaa oman leimansa postista ympäristölle.

Virkistävää lomakautta - epävarmoista ajoista huolimatta.

 

OSASTON RETKILLÄ KOETAAN UUSIA ELÄMYK­SIÄ

Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osasto on muutakin kuin jäsen­ten edunvalvontajärjestö. Keskeisenä osaston tehtävänä on ollut tarjota uusia kulttuurielämyksiä ja vapaa-ajanviettomahdolli­suuksia. Teatteri- ja mökkireissut ovat jo vuosia kuuluneet osa­ston ohjelmaan. Talvisin on voinut osaston pilkkikilpailuissa kokeilla kalaonneaan. Mm. näitten tilaisuuksien onnistumiseksi toimikunta ja eteenkin osastomme puheenjohta Esko Huopainen on ollut merkittävässä roolissa. Ilman Eskon mainiota ajotaitoa olisi retkemme olleet aivan toista mitä ne ovat olleet. Tämän vuoden vapaa-ajantoiminnasta voidaan mainita kesäkuussa pidettä­vät Postiliiton retkeilypäivät Hämeenlinnassa, SAK:n päivät elo­kuussa Lappeenrannassa ja perinteinen teatteriretki syksyllä. Pikkujoulut vanhan tavan mukaan päättävät toimintavuoden. Osal­listumalla näihin tilaisuuksiin vahvistamme yhteinäisyttä ja muistutamme ammattiyhdistysliikkeen merkityksestä myös vapaa-ajan toiminnassa.

 

LAIVASEMINAARI

Postiliiton Kaakkois-Suomen Aluejär­jestö järjesti laivaseminaarin välil­lä Helsinki - Tukholma - Helsinki  15 – 17.1.1993. Matkan hinta oli 450 mk henkilö niille osaston jäsenille, jotka eivät osal­listuneet osaston 24-tunnin risteilyl­le, muille hinta oli 500 mk henkilö kahden hengen A-luokan hytissä, kaksi ateriaa sekä kaksi meriaamiaista. Kuljetusjärjestelyistä ja ohjelmasta tiedotettiin myöhemmin.

 

KARI KUOSA JATKAA POSTILIITON KAAK­KOIS-SUOMEN ALUEJÄRJESTÖN JOHDOSSA

Postiliiton Kaakkois-Suomen aluejärjestö piti vuosikokouksen 3.4 Lappeenrannassa. Kokouksen puheenjohtajana toimi Kari Kuosa Lap­peenrannasta ja sihteerinä Pertti Veikkolainen Imatralta. Vuosi­kokousasioiden lisäksi kokouksessa valittiin alueen ehdokkaat liittohallitukseen ja valtuustoon sekä kesäkuussa pidettävän liittokokouksen eri valiokuntiin. Liittohallitukseen esitetään Kari Kuosaa ja hänen varaedustajakseen Tero Kelkkaa Kouvolasta. Liittovaltuustoon kokous ehdottaa Pertti Veikkolaista Imatran osastosta ja Raimo Heikkilää Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osastosta. Henkilövalinnat olivat yksimielisiä. 

 

 

 

 

 

 

Liittohallituk­sen jäsen Juha Rautio Imatralta kertoi Postiliiton sääntöuudis­tusehdotuksesta. Liittohallitus esittää liittokokoukselle, että vuonna 1997 siirryttäisiin suhteelliseen vaalitapaan, mikä olisi samankaltainen kuin valtiollisissakin vaaleissa. Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osaston toimikunta esitti Postiliiton liit­tohallitukselle, että Postiliitossa siirryttäisiin kerran vuo­dessa kokoontuvaan edustajistoon, jolloin niin liittovaltuusto kuin liittokokouksetkin jäisivät menneisyyden unholaan. Kymen vaalipiiri saisi 1991 tietojen mukaan viisi edustajaa edustajis­toon.

Posti­liiton tulee muuttua vanhoollisesta järjestöstä nykyaikai­seksi jäsenistön etujen ajajaksi, kiteytti Rautio organisaation muutospaineet. Neljävuotiskausi on aivan liian pitkä jakso Pos­tiliiton päätöksenteko-organisaatiossa, lisäsi liittohallituksen jäsen Juha Rautio. Puheensa päätteeksi hän kiitti ammattiosasto­ja ja aluejärjestöä yhteistyöstä ja päättymässä olevasta halli­tus­kaudestaan sekä toivotti menestystä Kari Kuosalle, hänen mah­dollisesti sii­rtyessään liittohallitukseen.

Kuljetusverkko suunnittelee vähentävänsä henkilömääräänsä yli tuhannella työntekijällä vuoteen 1997 mennessä, samassa ajassa jakeluverkon henkilömäärä vähentynee noin 2000 työntekijällä, asiaa päivitteli Kari Kuosa. Postinkäsittelyn automatisoiminen on Kuosan mukaan keskeinen syy henkilöstön supistuksiin.

 

Postiliiton Pohjois-Kymenlaakso osasto 124 r.y:n toimikunta

 

AIKA 15.2.1993 KLO 18.30-21.00

PAIKKA LAJITTELUKESKUS, KOUVOLA

Osaston sihteeriksi valittiin Leo Leskinen, taloudenhoitajaksi Raimo Paavo Heikkilä, osaston varapuheenjohtajaksi Heikki Merivirta, varasihteeriksi Tuula Jurvanen, lomavastaavaksi Unto Autio, tiedotussihteeriksi Raimo Heikkilä, opintosihteeriksi Tero Kelkka ja osaston nuorisovastaavaksi Tero Kelkka.

Päätettiin laittaa osaston työttömille esitteet työ ja tulevaisuus koulutuspäiville. Päätettiin laatia julkilausuma yhtiöittämisestä.

Päätettiin maksaa betanguejoukkueen kulukorvaukset, pilkkisojen osanottomaksut. Aluejärjestön vuosikokoukseen valiiin Heikkilä,Leskin­en, Huop­ainen ja Kajander.

VTY- jaoksen kehittämiskurssille valittiin Huopainen.

Osasto järjestää tiedotustilaisuuden jakelun mittajärjestelmästä Varkissa ja tarjoaa kahvit. Pilkkikilpailuihin myönnettiin tuhat markkaa, Kovanen hoitaa kisajärjestelyt. Päätettiin lahjoittaa Postin keilaajille kiertopalkinto. Päätettiin osallistua retkelle Kiljavan Ke­vätpajalle, os.maksaa kuljetuksen. Osasto ottaa kantaa liikuntatoimikunnan muistioon ja vaadi­taan edellisen vuoden tilinpäätös Esko Heikkiseltä.

Osaston KSNK:n aluetoimikuntaan valittiin Teuvo Jyräs,Eira Kujala,U­nto Autio ja Visa Nurmela. Päätettiin maksaa Vesa Lotin Laivaristeily. Puheenjohtaja Esko Huopainen päätti kokouksen klo 20.53

Postiliiton Pohjois-Kymenlaakso osasto 124 r.y:n toimikunta

2.3.1993 KLO 18.30 LAJITTELUKESKUS, KOUVOLA

Raimo P. Heikkilä huomautti, ettei uudelleensijoitta ja ole kertonut kaikille hakijoille toistuvasta korvauksesta. Luettiin sisarosaston kirje Viipurin matkasta. Päätettiin olla tukematta matkaa. Päätettiin esittää valtakunnallisten pääluottamusmiesten toimikaudeksi 4 vuotta. Päätettiin esittää Oy:n vastustamista viimeiseen postimieheen asti vaikka järjestöllisin toimenpitein. Käytiin vilkasta keskustelua henkilökohtaisesta palkan lisästä. Päätettiin osaston tavoitteista Postiliiton Kaakkois-Suomen aluejärjestön vuosikokoukselle. Päätettiin esittää Raimo P.Heikkilää aluejärjestön uudeksi puheenjohtajaksi ja liittovaltuuston jäseneksi, Leo Leskistä liittovaltuuston varajäseneksi ja aluejärjestön taloudenhoitajaksi sekä Tero Kelkkaa liitto­hallituksen varajäs­eneksi. Kari Kuosaa esitetään liittohallituksen jäseneksi ja Raimo Koskiskista liittovaltuuston pu­heenjohtajaksi. Liittoko­kous valiokuntiin esitetään Heikkilää ja Huopaista. Esitetään aluejärjestön organisaatiota entisenlaisena ja ettei jäsenmaksua peritä kuluvana vuotena. Raimo Heikkilä luki kokouskutsun Kouvolan, Kotkan Hämeenlinnan ja Lahden lajittelukeskuksien louttamusmies­ten ko­koukseen. Kouvolasta kokoukseen valit­tiin Kelkka, Leskinen, Heikkilä, Huopainen, Lotti ja Ko­vanen. Osasto tar­joaa iltapalan kutsutuille.Kesku­steltiin ter­minaali hankkees­ta.Kelkka kertoi Kvl 14 lak­kaut­tamisesta­, Le­skinen uudesta pika­jakelusta. Päätettiin ostaa Merivirran kupletti esitykseen lippuja 20 kpl toimikunnalle ja varajäsenille. Päätettiin mennä 21.03.93 ­pidettävään esitykseen. Nuorisovastaavien päiville valittiin Tero Kelkka ja kaksi muuta jäsentä. Esko Huopainen päätti kokouksen klo 19.53.

Postiliiton Pohjois-Kymenlaakso osasto 124 r.y:n toimikunta

AIKA 29.4.1993 KLO 18.00. PAIKKA POSTIKONTTORI 45100 KVL. Läsnä Eira Kujala, Aila Ahtiainen, Tuula Jurvanen, Raija Koivunen, Markku Ojala, Tero Kelkka, Heikki Merivirta, Esko Huopainen, Raimo Heikkilä ja Leo Leskinen. Varapuheenjohtaja Heikki Merivirta avasi kokouksen.

Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Työjärjestys hyväksyttiin esitetyssä muodossa. Mika Viskari hyväksyttiin uudeksi jäseneksi, kuolleita Sirkka Kulin , Aini Rosendahl ja Kustaa Nuorivuori. Pitkään jatkuneen kestustelun jälkeen toimikunnasta

ei löytymyt muita halukkaita kuin Kelkka, Heikkilä ja Leskinen jotka valittiin yksimieliseksi osaston virallisiksi edustajaksi Vappujuhliin.

Leo Leskinen luki Kotka-Kouvola yhdistämisryhmän pöytäkirjan, siitä käytiin vilkasta keskustelua ja todettiin asian menneen eteenpäin.

Työryhmä päätyi tarjosten perusteella VK-puun aittaan ja teki kaupat hintaan 7590 mk. Tie hanketta Pyhäjärven mökille hoitamaan valtuutettiin Hannu Kajander. Raimo Heikkilä kertoi uusista mitta-ja palkkausjärjes­telmistä. Tero Kelkka kertoi jakelun laatukoulutuksen

alkavan toukokuussa, Leo Leskinen kertoi Kuven panostavan laatukoulutukseen kaksi päivää. Osaston lehti saatiin painosta se maksoi 3440,40 mk. Merivirta ilmoitti Ksnk:n aluetoimikunnan kokouksen

olevan 04.05.1993 Työnarviointikurssille lähtee Leskinen, Kelkka, Heikkilä ja Takki. Aluejärjestön neuvottelijat kokoontuivat Tampereella ja tekivät postimiesten valinnat:liittohallitukseen Kuosa varalla Kelkka, liittovaltuustoon Heikkilä. Heikkilä valittu liittokokouksen ohjelmavaliokuntaan. Varapuheenjohtaja päätti kokouksen klo 19.50.

 

Postiliiton Pohjois-Kymenlaakso osasto 124 r.y:n toimikunta

Aika 01.06.1993 klo 19.00. Paikka M.Ojalan huvila Karhulanjärvi

Heikki Merivirta kertoi Nuorten Kotkien kesäleiristä. Hannu Kajander ilmoitti Pyhäjärven aitan olevan harjakorkeudessa.

Raimo Heikkilä puhui aluejärjestön kokousasioista ja ilmoitti, että järjestön tilit oli hyväksytty sekä tili- ja vastuuvapaus myönnetty.

Keskustelu 19.5.1993 työmarkkinaratkaisusta todettiin syksyn palkkamenojen laskevan noin 10% ja valtion vahvojen liittojen halu liittokohtaisiin sopimuksiin. Tsv. Kajander ei voi hyväksyä uutta mitta-ja palkkajärjestelmää, koska se ei ole aukoton esim. miten vanheneva työntekijä otetaan huomioon. KSNK:n limpparikassan hoitajaksi valittiin Matti Jaakkola ja KVL:n Aila Ahtiainen.

Päätettiin antaa auto ja vuoromiesjaostoille tälle vuodelle 1000mk ja KSNK:n jaostolle 2000 mk. H. Kajander selvitti TYKÖ- projektia ja kertoi työsuojelutarkastuksen olleen kaksi vuotta retuperällä. Nyt sitä korjataan, armonaikaa TA:lle annetaan 5 vuotta sen jälkeen harkitaan työsuojelurikkomusten viemistä työtuomioistuimeen.

Tero Kelkka valittu Madridiin ETYK:n kansainväliseen leiriin. Tero Kelkalle päätettiin myöntää osaston 500 mk:n stibendi. Pj. päätti kokouksen klo 21.00

POSTILIITON KAAKKOIS-SUOMEN ALUEJÄRJESTÖ JATKOVUOSIKOKOUS

Aika 29.5.1993 klo 11.00 – 12.3- Kokouksen avasi aluejärjestön pj. Kari Kuosa. Kokous todettiin oikein koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

Kari Kuosa ilmoitti, että tämän kokouksen muut kulut kuin kokouksen kahvikulut hoitavat ammattiosastot. Kari Kuosa luki aluejärjestön 3.4.-93 pidetyn vuosikokouksen pöytäkirjan. Tiliasiat päätettiin siirtää jatkovuosikokokselle. Kari Kuosa luki taloudenhoitaja Leo Leskisen laatiman selvityksen aluejärjestön tileistä ja tilintarkastajien lausunnon tileistä. Tili- ja vastuuvapaus päätettiin yksimielisesti myöntää tilivelvollisille. Todettiin Juha Jyrkisen tilalle Yleisvaliokuntaan valitun Veijo Kähkösen sekä Jukka Nevalaisen tilalle Päätös- ja julkilausumavaliokuntaan Vesa Lappalaisen. Kari Kuosa kertoi postimiesryhmittymän neuvottelusta, mikä pidettiin Tampereella ja henkilöesityksistä Postiliiton hallitukseen ja – valtuustoon. Raimo Heikkilä ihmetteli aluejärjestön ammattiosastoilta liittokokoukselle esitettävien esitysten vähäistä määrää.

Edunvalvojien ajankohtaiset katsaukset

Plm. Kari Kuosa:

POKA-projekti etenee aikataulussa. Kotkaan ja Savonlin­naan yritysposti, postiterminaali Lappeenrantaan, Mik­ keliin ja Kouvolaan. Jakelun palkka- ja mittauudistus käydään samanaikaisesti. Kokkolassa kokeillaan tuotannon yhteistoimintamallia. Plm. Raimo Heikkilä kertoi 19.5 solmitusta työmarkkinaratkaisusta ja Lappeenrannan sekä Kouvolan postiterminaalien suunnitteluaikatauluista.

Postiliiton Kaakkois-Suomen aluejärjestön tilinkäyttöoikeus päätettiin myöntää Vesa Kukkoselle ja Kari Kuosalle yhdessä tai erikseen.

Pj. Kari Kuosa päätti kokouksen klo 12.30.

 

AY-veteraani Kari Kuosa uskoo aluejär­jestön tulevaisuuteen 45-vuotias Kari Kuosa kertoo syntyneensä Lauritsalan kauppalas­sa. Avioliiton hän solmi Tuulan kanssa v. 1969. Lapsia Kuosan perheellä on kaksi Tiina (16) ja Mikko (23). Lisäksi perheeseen kuuluu kaksi koiraa ja kissa. Kuosan perhe on omakotitalo Sai­maanhar­jussa. Luonnollisena harrastuksena on kesämökkeily ja kalastus. Erikoisuutena Karra harrastaa laskettelua ja pistoo­liammuntaa, joten vapaa-aika sujuu mukavasti, jos sitä töiltä jää. Ay-liikkeeseen Karra oli innostunut jo nuoruudessaan, olen Lappeenrannan osaston toimikunnassa 70-luvun alusta alkaen. Vuonna -75 hänet valittiin osaston pääluottamusmieheksi, opis­kellen ay-asioita mm. Kiljavan kursseilla. Piirin pääluottamus­miehen tehtäviin hän siirtyi Korhosen Topin siirryttyä valtakun­nalliseksi postinjakajien pääluottamusmieheksi 1981. Siitä saak­ka Karra on toiminut päätoimisena edunvalvojana. 12 vuotta Pos­tiliiton valtuustossa ja muutama vuosi aluejärjestön puheenjoh­tajana ovat vain osa hänen edunvalvontatehtäviään. Nykyiseen käsittelyhenkilöstön valtakunnalliseen pääluottamusmiehen tehtä­vään hänet valittiin luottamusmiesorganisaatiota uudistettaessa vastaamaan työnantajan organisaatiota.

MITKÄ OVAT ALUEJÄRJESTÖN TEHTÄVÄT?

"Aluejärjestön toiminnan näen erittäin tarpeellisena, kooten ni­menomaan alueen ammattiosastoja yhteistyöhön. Myös erillaisten koulutuksien ja teemapäivien järjestäjänä se on käyttökelpoinen elin. Suunnitelmissa tulee edelleenkin olemaan edunvalvojien yhteisten tilaisuuksien järjestäminen. Tietysti tällä sektorilla voisimme harrastaa yhteistyötä myös sisarjärjestömme PVL:n kans­sa, mikäli se koetaan tarpeelliseksi puolin ja toisin. Myös eri­laisissa vapaa-ajan tapahtumien järjestelyissä on paljon mahdol­lisuuksia, vaikka laivaseminaari, jonka järjestimme tänävuonna."

MIELIPITEESI POSTIN PUTKIORGANISAATIOSTA?

"Mielestäni kyseinen organisaatio on jo täyttänyt tehtävänsä postitoimen saneerauksessa, johon se oli ilmeisesti suunniteltu. Jatkossa en näe mitään järkeä jatkaa samalla mallilla, vaan tuo­tantoverkot tulisi yhdistää mahdollisimman pikaisesti, samalla miettien mikä on myynnin rooli. Asiaan tulee ryhtyä sammalla innolla, kuin tuotantoa saneerataan."

MITEN POSTILIITON ORGANISAATIOTA MIELESTÄSI TULISI UUDISTAA?

"Postiliitossa on esillä tulevassa liittokokouksessa sääntömuu­tosesityksiä, mm. suhteellinen vaalitapa ja edustajisto. Mieles­täni näitä asioita arvioidessa ja muutettaessa on lähdettävä miettimään asiaa yksittäisen jäsenen ja ammattiosastorakenteen kautta. Pohjana on oltava vaikuttamisen mahdollisuuksien lisää­minen eikä kaventaminen. Postiliiton organisaatiota on kehitet­tävä vastaamaan paremmin nykypäivän haasteita ja vaatimuksia. Suuntaus on oikeansuuntainen, mutta pelkästään suhteellisella vaalitavalla ei mitään ratkaista. On uskallettava käsitellä asi­aa myös ammattiosastojen muokkaamisen kautta rakentaen toimintaa jaostojen ja työhuonekuntien mallia hyväksikäyttäen. Pelkästään säästöjen takia ei saa liittokokousperusteita ja osastojen vai­kutusmahdollisuuksia muuttaa ja heikentää. Joissakin piireissä on herätetty keskustelua siitä, että voiko päätoiminen edunval­voja toimia liiton päättävissä elimissä? Mielestäni keskustelu on huvittavaa ja tarkoitusperäisesti suunnattua. Postissa on yli 40 postiliittolaista henkilöä toiminnassa päätoimisesti kentällä luottamusmies- ja työsuojeluvaltuutettujen tehtävissä. Voidaan kai olla yhtämieltä siitä, ettei tälläistä ammattilaisten jouk­koa voida ohittaa tai jättää hyödyntämättä. Jos asian rajaa kos­kemaan vain joitakin heistä olisi se yhdistyslain vastainen toi­menpide, mikä rajoittaisi jäsenen perusoikeutta tulla valituksi päätöksentekoelimiin Postiliitossa. Toimitsijoidenkin osallistu­minen päätöksentekoon on turvattu säännöillä, heillä on puhe- ja esittelyoikeus liittohallituksessa. Keskustelu lähti liikkeelle siitä, voiko työnantajan edustajana toimiva johtaja tai päällik­kö toimia hallituksessa tai valtuustossa ja ovatko tehtävät ris­tiriitaisia keskenään. Kysymys on varsin erilaisista asioista ja lähtökohdista, kun puhutaan päätoimista edunvalvojista. Toimin­nassa on muistettava se tärkein ja arvokkain, eli yksittäisen jäsenen etujen valvonta ja asioiden hoito.

 


 
LAIVASEMINAARI Postiliiton Kaakkois-Suomen Aluejär­jestö järjesti laivaseminaarin välil­lä Helsinki - Tukholma – Helsinki 15 - 17.1.1993.
POHJOIS-KYMENLAAKSON OSASTON VUOSIKOKOUS
6.2.1993 klo 14.00 - 16.30 Hotelli-Ravintola Figaro, Ksnk Läsnä 74 jäsentä ja 1 kutsuvieras. Kokouksen avasi puheenjohtaja Esko Huopainen toivottaen kaikki tervetulleiksi. Pidettiin hiljainenhetki vuoden aikana kuoleiden jäsenien muistolle. Kokouksesta on ilmoitettu sääntöjen määräämällä tavalla, joten kokous todettiin yhdistyslain ja ammattiosaston sääntöjen määräämällä tavalla koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kokouksen työjärjestykseksi hyväksyttiin toimikunnan laatima esityslista muutoksitta.

Toimikunta

 

 
 
 
 
 
 
 
 
Vasemmalta Unto Autio, Heikki Merivirta, Vesa Lotti, Tero Kelkka, Matti Mallat, Hannu Kajander, Esko Huopainen, Markku Ojala, Leo Leskinen ja Kari Laakso. 
Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Esa Rasimus, sihteereiksi Matti Mallat ja Raimo Heikkilä. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Risto Marttila ja Aila Ahtiainen. Ääntenlaskijoiksi valittiin Markku Erolainen, Jari Ikonen ja Seppo Järvinen. Raimo Heikkilä ilmoitti, että osasto pitää jakelun uudesta mittajärjestelmästä tiedotustilaisuuden 26.2.1993 ravintola Kulinaarissa ja lehdistölle pidetään lehdistötilaisuus klo 16.00. Heikkilä luki osaston lehdistötiedotteen, joka hyväksyttiin muutoksitta.

 
KANNANOTTO KYMENLAAKSON POSTINLAJITTELU-KESKUKSIIN JA TILATARPEI­SIIN

Viitaten Kouvolan Sanomissa ja Kymen Sanomissa 30.1.1993 ollee­seen uutiseen, koskien Kouvolan lajittelukeskuksen tilatarpeita Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osasto toteaa seuraa­vaa:

Jo 1970-luvun loppupuolelta asti on Kouvolaan suunniteltu uusia postinkäsittelytiloja. Yleisesti on myönnetty, että nykyiset lajittelu­keskustilat eivät vastaa tuotannon vaateita.
Tykkimäen postikeskus-hanke oli varsin pitkällä, mutta postin strategioi­hin ei enään kuulunut näin laajamittaista hanketta. Suunittelus­ta aiheutuneiden kustannusten voidaan sanoa menneen Kankkulan kai­voon. Työntekijät ovat parempien aikojen toivossa mukautuneet toimimaan nykyisissä Kouvolan pääpostin tiloissa. Kouvolan puu­tteellisista tiloista- ja Kotkan lakkauttamisuhasta huolimatta työntekijät ovat pystyneet suoriu­tumaan tulostavoit­teiden mukai­sesti, jopa ylittäen ne.
Postin suunnitelmien mukaan Kouvolan luonne muuttuisi läpivir­tauster­minaaliksi, jolloin Kotkan toi­minnot siirtyisivät Kouvo­laan ja Lahteen. Lahti hoitaisi 45 -49 postinumeroalueiden saapuvan raskaanpostin lajittelun. Mieles­tämme Postin kokonaisetu ei toteudu siirtämällä Kymenlaakson postinkäsittelytoimintoja Lahden lajittelukeskukseen. Lahden lajittelukeskuksen selviviytyminen oman alueen postinkä­sittelyn ohella myös Kymenlaakson raskaasta postista nykyisillä resurs­seilla asetetun palvelu­tason mukaisesti jäänee arvailtavaksi.
Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osasto vaatii, että Kouvo­lan uusista tilahankkeista luovutaan, koska Hallituskatu 13:ssa toi­mivan Postin Sisäisten Palvelujen tilojen vuokra­sopimus pättyy vas­ta vuosituhannen vaihteessa, joten niillä ei ole välitöntä tilatarvetta ja ny­kyisissä lajittelutiloissa on vielä postinkä­sit­telyyn soveltuvaa lisätilaa, esimerkiksi alakerran autotal­liti­lasta. Osaston mukaan Kotkan lajittelukeskus ja Kouvolan lajit­telu­keskus voivat toimia nykyisissä tiloissa, nykyisin toi­min­noin useampia vuosia. Postimäärien mahdolli­sesti kasvaessa, tuotannon kasvu voi­daan soveltuvin osin siirtää muuallekin. Hen­kilöstön vä­hentäminen tulee tapahtua normaalin pois­tuman kautta. Mikäli Postin suunnitelmat toteutuvat lajittelutuotannon lak­kauttami­sesta Kotkassa ja osan Kouvolan tuotannosta siirtymises­tä Lahden lajittelukes­kuksen hoidettavaksi, niin se merkitsee vähintään yhdentoista työpaikan menetystä Kymenlaaksossa ja eni­mmillään puhutaan kymmenien työpaikkojen menetyksistä. Päätöstä asiasta ei ole vielä tehty, niinkuin aiemmista lehtikirjoituk­sista on annettu ymmärtää.
P ostiliiton sihteerin Kari Tammisen (kuvassa) käsitteli puheenvuorossaan Posti-Telen mahdol­lista yhti­öittämistä ja sen vaikutuksia postiliittolai­sille. Tele osakeyhtiö ja Posti liikelaitoksena. Seppo Järvinen kysyi Tammiselta, kuinka käy henkilökun­nalle yhtiöittämisen jälkeen. Tamminen lupasi Postiliiton puolustavan jäsenistöään kaikin mahdollisin keinoin.
Heikki Merivirta luki Postiliiton Pohjois- Kymenlaakson osaston toimintakertomuksen ja alajaosten vetäjät lukivat omansa. Toimintakertomukset hyväksyttiin. Taloudenhoitaja Raimo Heikkilä esitteli Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osaston tilinpäätöksen. Kokouksen sihteeri Raimo Heikkilä luki tilintarkastajien lausunnot. Tilinpäätökset hyväksyttiin. Tili- ja vastuuvapaudet myönnettiin yksimielisesti. Raimo Heikkilä esitteli osaston talousarvion ja tapahtumakalenterin, jotka hyväksyttiin muutoksitta.
Esko Huopainen valittiin yksimielisesti puheenjohtajaksi. Toimikunta esittää toimikunnan kooksi 10 varsinaista jäsentä ja 5 varajäsentä. Kuusankoskelta 3 varsinaista ja 2 varajäsentä. Toimikunnan esitys hyväksyttiin. Raimo Heikkilän luovuttua toimikunnan jäsenen ehdokkudesta. Toimikuntaan valittiin: Teuvo Jyräs, Eira Kujala, Heikki Merivirta, Tuula Jurvanen, Raija Koivunen, Leo Leskinen, Markku Kovanen, Vesa Lotti, Aila Ahtiainen ja Tero Kelkka. Varajäseniksi valittiin: Raimo Heikkilä, Raija Peltola, Markku Ojala, Visa Nurmela ja Hannu Kajander.
Jaostoiksi valittiin: Automiesjaos, Nuorisojaos, Vuoromiesjaos ja Kuusankosken jaos. Tilintarkastajien ja heidän varamiestensä vaali. Valituksi tulivat Esa Rasimus ja Marjatta Riuttala, varalla Kari Hulkkonen ja Eero Takki. VTY-jaokseen valittiin Esko Huopainen, varalle Vesa Lotti.

Postiliiton liittokokoukseen esitettiin valittavaksi: 

Heikki Merivirta, Tuula Jurvanen, Raimo Heik­kilä, Esko Huopainen, Vesa Lotti, LeoLeski­nen, Markku Kovanen, Tero Kelkka ja Raija Koi­vunen. Suljetussa lippuäänestyksessä ääniä annettiin: Heikki Merivirta 35 ääntä, Tuula Jurvanen 19 ääntä, Raimo Heikkilä 35 ääntä, Esko Huopainen 45 ääntä, Vesa Lotti 19 ääntä, Leo Leskinen 36 ääntä, Markku Kovanen 12 ääntä, Tero Kelkka 21 ääntä, Raija Koivunen 15 ääntä. Liittokokoukseen valittiin: Esko Huopainen, Leo Leskinen, Heikki Merivirta ja Raimo Heikkilä.

Osaston lehtisetelin tuen määräksi päätettiin 60 mk.

Vesa Lotti kysyi mahdollisuudesta työtaisteluun ryhtymiseksi. Kari Tamminen sanoi, että työtaistelu on mah­dollista ainostaan osaston omalla vastuulla. Postiliitolla on kielteinen kanta osaston työ­taisteluun. Seppo Järvinen kysyi Kouvolan lajittelukeskuksen suunnitelmista. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 16.30 kiittäen kaikkia aktiivisesta osanotosta.

ALUEJOHTAJA KALERVO KERO KOUVOLAN JAKELUALUE

Ikä 50 ja risa, naimisissa, 1 poika. Harrastukset kesällä: kesämökkitouhuilu (=ikuinen työleiri) sekä ns. matkaveneily Sai­maan vesistössä. Talvella laskettelua ja hyö­tyliikuntaa ja ripaus hiihtoa.

ON ESITETTY, ETTÄ POSTIN YHTIÖITTÄMINEN HEIKENTÄÄ ETEENKIN SYRÄJÄKYLIEN POSTIPALVELUJA. MIKÄ ON OMA KÄSITYKSESI ASIASSA?

Kysymykseen heikentääkö postin yhtiöittäminen syrjäkylien postipalveluja voisin siteerata postin johdon lausumaa "yhtiöittämisellä pa­remmat eväät tehtävien hoitoon". Lakiluonnos =postitoimintalaki, on parhaillaan työn alla. Siinä käsitykseni mukaan huomioidaan palvelu­jen tarjonta tasapuolisesti koko maassa.

KANNATATKO POSTIN OSAKEYHTIÖITTÄMISTÄ JA MILLÄ PERUSTEILLA

Kannatan postin osakeyhtiöittämistä, jos poh­jana on em. postitoimintalaki, joka tavallaan turvaa postille ns. tasapuolisen aseman kil­pai­lijoihin verrattuna, jottei ns. kerman­kuorintaa tapahdu muiden toimesta ja posti saisi vain kannattamattomat alueet.

Yhtiöittäminen antaa huomattavasti lisää mah­dollisuuksia ja vahvuuksia päätöksenteon no­peutumisena, reagointina (nopeampana) asiak­kaisiin ts. lisää käsitykseni mukaan toiminta­vapautta ja mahdollistaa myöskin palkka- ja palvelussuhteen ehtojen paremman kehityksen. Tietysti kaikessa yrittämisessä on myös uhkia ja riskejä, mutta kokonaisuutena yhtiöittämi­sestä on huomattavasti enemmän etuja kuin haittoja.

LAATIKOINTI ON OLLUT VAHVASTI ESILLÄ TIEDOTUSVÄLINEISSÄ. MITEN KOUVOLAN JAKELUALUEELLA ASIAKKAT OVAT SUHTAUTUNEET LAATIKOIN­TIIN?

Laatikoimisen vastustus asiakkaiden taholla on ollut Kouvolan jakelualueella (=Kymenlaakso) ehkä keskimäärin pienempää kuin monilla muilla jakelualueilla. Laatikointiin ja siitä tiedottamiseen ja asia­kaskontakteihin tulee jatkossa panostaa entis­tä enemmän. Laatikointia on vielä jonkin verran tekemättä, mutta toimenpiteet ovat toistaiseksi jäädytet­ty nykyiselle palvelutasolle. Asiakkaiden perustelut laatikoinnin vastusta­miselle ovat yleensä olleet "saavutettu etu" tai se että lähettäjä on maksanut sen vastaan­ottajan "luukkuun saakka". Asian selkeyttämi­seksi uusi postitoimintalaki on hallituksen käsittelyssä.

NIINSANOTTU PUTKIAJATTELU ON KUMMASTUTTANUT JA VIHASTUTTANUT TYÖNTEKIJÖITÄ. MITEN ON ASIAN LAITA?

Ns. putkiajattelu tai millä nimellä sitä kut­sutaankin on ollut organisaatiouudistuksessa oikeansuuntainen, mutta se että se on jopa vaikeuttanut lähetyksien perilletoimittamista, on silloin vaikuttanut väärällä tavalla. Asi­akkaalle on vain yksi posti, joten em. ajatte­lutavasta on päästävä eroon käytännön posti­työssä.

JAKELUN PALKKAUS- JA MITOITUSJÄRJESTELMÄÄ UUDISTETAAN. MINKÄLAI­SIA MAHDOLLISUUKSIA TAI UHKIA SE MAHDOLLISESTI TUO?

Jakelun palkkaus- ja mitoitusjärjestelmän uu­distamisen näen positiivisena asiana, mutta asian ollessa vielä valmisteilla, annetaan työryhmille työrauha asian lop­puun saattami­seksi, jonka jälkeen molemmista tullaan tie­dottamaan avoimesti kaikille osapuolille.

Osaston lehtisetelin tuen määräksi päätettiin 60 mk.

 
Vesa Lotti kysyi mahdollisuudesta työtaisteluun ryhtymiseksi. Kari Tamminen sanoi, että työtaistelu on mah­dollista ainostaan osaston omalla vastuulla. Postiliitolla on kielteinen kanta osaston työ­taisteluun. Seppo Järvinen kysyi Kouvolan lajittelukeskuksen suunnitelmista. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 16.30 kiittäen kaikkia aktiivisesta osanotosta.

ALUEJOHTAJA KALERVO KERO KOUVOLAN JAKELUALUE

Ikä 50 ja risa, naimisissa, 1 poika. Harrastukset kesällä: kesämökkitouhuilu (=ikuinen työleiri) sekä ns. matkaveneily Sai­maan vesistössä. Talvella laskettelua ja hyö­tyliikuntaa ja ripaus hiihtoa.

ON ESITETTY, ETTÄ POSTIN YHTIÖITTÄMINEN HEIKENTÄÄ ETEENKIN SYRÄJÄKYLIEN POSTIPALVELUJA. MIKÄ ON OMA KÄSITYKSESI ASIASSA?

Kysymykseen heikentääkö postin yhtiöittäminen syrjäkylien postipalveluja voisin siteerata postin johdon lausumaa "yhtiöittämisellä pa­remmat eväät tehtävien hoitoon". Lakiluonnos =postitoimintalaki, on parhaillaan työn alla. Siinä käsitykseni mukaan huomioidaan palvelu­jen tarjonta tasapuolisesti koko maassa.

KANNATATKO POSTIN OSAKEYHTIÖITTÄMISTÄ JA MILLÄ PERUSTEILLA

Kannatan postin osakeyhtiöittämistä, jos poh­jana on em. postitoimintalaki, joka tavallaan turvaa postille ns. tasapuolisen aseman kil­pai­lijoihin verrattuna, jottei ns. kerman­kuorintaa tapahdu muiden toimesta ja posti saisi vain kannattamattomat alueet.

Yhtiöittäminen antaa huomattavasti lisää mah­dollisuuksia ja vahvuuksia päätöksenteon no­peutumisena, reagointina (nopeampana) asiak­kaisiin ts. lisää käsitykseni mukaan toiminta­vapautta ja mahdollistaa myöskin palkka- ja palvelussuhteen ehtojen paremman kehityksen. Tietysti kaikessa yrittämisessä on myös uhkia ja riskejä, mutta kokonaisuutena yhtiöittämi­sestä on huomattavasti enemmän etuja kuin haittoja.

LAATIKOINTI ON OLLUT VAHVASTI ESILLÄ TIEDOTUSVÄLINEISSÄ. MITEN KOUVOLAN JAKELUALUEELLA ASIAKKAT OVAT SUHTAUTUNEET LAATIKOIN­TIIN?

Laatikoimisen vastustus asiakkaiden taholla on ollut Kouvolan jakelualueella (=Kymenlaakso) ehkä keskimäärin pienempää kuin monilla muilla jakelualueilla. Laatikointiin ja siitä tiedottamiseen ja asia­kaskontakteihin tulee jatkossa panostaa entis­tä enemmän. Laatikointia on vielä jonkin verran tekemättä, mutta toimenpiteet ovat toistaiseksi jäädytet­ty nykyiselle palvelutasolle. Asiakkaiden perustelut laatikoinnin vastusta­miselle ovat yleensä olleet "saavutettu etu" tai se että lähettäjä on maksanut sen vastaan­ottajan "luukkuun saakka". Asian selkeyttämi­seksi uusi postitoimintalaki on hallituksen käsittelyssä.

NIINSANOTTU PUTKIAJATTELU ON KUMMASTUTTANUT JA VIHASTUTTANUT TYÖNTEKIJÖITÄ. MITEN ON ASIAN LAITA?

Ns. putkiajattelu tai millä nimellä sitä kut­sutaankin on ollut organisaatiouudistuksessa oikeansuuntainen, mutta se että se on jopa vaikeuttanut lähetyksien perilletoimittamista, on silloin vaikuttanut väärällä tavalla. Asi­akkaalle on vain yksi posti, joten em. ajatte­lutavasta on päästävä eroon käytännön posti­työssä.

JAKELUN PALKKAUS- JA MITOITUSJÄRJESTELMÄÄ UUDISTETAAN. MINKÄLAI­SIA MAHDOLLISUUKSIA TAI UHKIA SE MAHDOLLISESTI TUO?

Jakelun palkkaus- ja mitoitusjärjestelmän uu­distamisen näen positiivisena asiana, mutta asian ollessa vielä valmisteilla, annetaan työryhmille työrauha asian lop­puun saattami­seksi, jonka jälkeen molemmista tullaan tie­dottamaan avoimesti kaikille osapuolille.

POSTILIITON POHJOIS-KYMENLAAKSON OSASTON TOIMINTAKERTOMUS 1993

YLEISTÄ

Vuosi 1993 oli suuren työttömyyden ja taloudellisen epävarmuuden aikaa. Vuoden lopussa työttömien määrä oli jo lähes puolimil­joo­naa. Maamme hallitus teki kaik­kensa murtaakseen ay-liikkeen val­lan heikentämällä mm.työttömyys­turvaa. Joulun alla Postiliitto julisti ylityökiellon ja lakkouhan vauh­dittaakseen palkkaneuvotteluja. Neuvottelut johtivat postiliit­tolaisille ajankohdan huomioon ottaen tyydyttävään palkkarat­kaisuun.


PÄIHDEKOULUTUSTA KOUVOLAN ALUEEN POSTILAISILLE

Vuoden 1993 aikana päihteiden haitoista kertovaa koulutusta annettiin postin hen­kilökunnalle Kouvolan alueella. Ennalta eh­käisevän päihdehuollon merkitys ja tarkoituksenmukaisuus oli sel­vinnyt työnantajallekin päihdekoulutuksen tapahduttua työ­aikana. Neljän tunnin koulutusjaksossa ker­rottiin ja herätettiin tunte­maan ja tunnustamaan alkoholin hait­ta­vaikutukset väärin­käytettynä. Tilaisuuden palaute oli positiivis­tä johtuen siitä, että luen­noitsijat hallitsivat aiheensa, tuoden mielenkiintoisesti ja ym­märrettävästi alkoholin haittavaikutukset kuulijoiden tietoisuu­teen. Riippuvuus alkoho­liin oli keskeisenä teemana, unohtamatta muita huumeita. Johdatus "normaalista" alko­holinkäyttä­jästä sen suurkuluttajaksi, sekä sen myötä päihteiden väärinkäyttäjäksi oli havahduttava kokonaisuus siitä, kuinka salakavalasti itse huomaamatta riippu­vuuteen ajaudutaan. Työterveyslääkäri Risto Paajasen puheenvuoro päi­hteiden epäterveydellisyydestä ei jättänyt kuulijaa epätietoi­suuteen. Viimeinen asiakokonai­suus oli päihteet ja työyhteisö. Olemmeko alkoholiongelman mah­dollistajia vai auttajia? Mahdollistaminen saattoi johtua työntekijöiden epätietoisuudesta, kuinka vakavan asian kanssa todella ol­laan tekemisissä. Koulutustilaisuudessa saatiin kuulla, että kyseessä on vakava sairaus, jonka seuraukse­na potilas oli saatava hoitoon.

OSASTON TOIMINTA

Osaston vuosikokous pidettiin 6.2.1993 Ravintola Figarossa Kuu­sankoskella. Kokouksen puheenjohtajana toimi Esa Rasimus ja sih­teereinä Matti Mallat ja Raimo Heikkilä. Liiton toimistosta ko­koukseen osallistui sihteeri Kari Tamminen. Vuosikokouksessa valittiin mm. osaston edustajat Postiliiton liittokokoukseen.

Osasto piti jakelun uudesta mitoitusjärjestelmästä tiedotusti­laisuuden 26.2 Ravintola Kulinaarissa Kouvolassa.

Perusjakelun palkka- ja mitoitusjärjestelmän osaston kokous 

Perusjakelun palkka- ja mitoitusjärjestelmän käyttöönottoon iittyvä ammattiosaston kokous pidettiin 20.9.1993 Ravintola Sommelossa Kuusankoskella. Postiliiton sihteeri Torsti Kor­honen kertoi syntyneestä neu­vot­telutuloksesta, jonka jäl­keen ammattiosasto hyväksyi neuvottelutu­lok­seen. Jakelun mittajärjestelmän uudistamisen tavoitteena oli luoda työ­ajanlaskentaan yksinkertainen ja helposti ymmärrettävä ja tul­kittava järjestelmä, mikä perustui tarkkaan työaikatarpeen määrittelyyn, luoden henkilöstölle mahdollisuuksia vaikuttaa oman an­siotasonsa muodostumiseen koskien koko jakelutoimintaa. Mit­tajärjestelmän uudistaminen eteni vaiheittain nykytilan  kar­toittamisesta, menetelmäkuvauksista, tilastointijärjestelmien luomisesta kohti piirilajittelu- ja esityön mitoituksia sekä alueellisten aikatutkimusten kautta kokonaisesitykseen uudeksi mittajärjestelmäksi. Jokaisella jakelualueella oli koulutettuja tuotantosuunnittelijoita, jotka yhteistyössä aluei­den pääluottamusmiesten kanssa tekevät työtehtäviin liittyvät aikatutkimukset. Kouvolan jakelualueella  tutkimuksia tekivät tuotantosuunnittelija Ritva Kourula Kotkasta ja pääluottamusmies Raimo Heikkilä Kouvolasta. Jakelun mitoitusjärjestelmän uudistaminen aihe­utti oikeutetusti jäsenistön keskuudessa huolta työpaikkojen säilymisestä.

Avustukset jäsenille / järjestöille 

  • Osaston lehtiseteli on ollut 60 mk. 

  • Työttömiä on avustettu ja Tero Kelkan ulkomaan matkaa. 

  • Osastomme on myös tukenut taistelua AIDSIA vastaan. 

  • Martti Ahtisaaren vaalikamppanjaa tuettiin. 

  • Osasto on muistanut vuosipäiviään viettäneitä ja eläk­keelle sir­ty­neitä jäseniään. 

  • Osaston edustajat, Leo Leskinen, Vesa Lotti ja Raimo Heikkilä ovat toimineet Kotka- Kouvola ljk:n yt-ryhmissä.

Kouvolan ljk muutti uusiin tiloihin Kanervistontielle

Mar­raskuussa 1993 m­uutti lajittelukeskus Kanervistonteillä olevaan remontoituihin Oy Huber Ab:lta vuokrattuihin vajaan 1600 neliön tiloihin ja helmikuussa 1994 jakelu muutti Kot­kankallionka­dulla ole­vaan entiseen Jubellan laukkutehtaan tiloi­hin, samalla voitiin luopua rautatieaseman siivessä toimivista tiloista. Kiinteistössä toimi aikaisemmin mainitut pos­tikonttori 45100 Kouvola ja hallinnon toimistotiloja sekä Kouvolan postinlajittelukeskus. Postikont­to­rille etsittiin uusia tiloja keskikaupun­gilta. Kouvolan pääposti muutti elokuussa City Sokoksen yhteyteen Kauppalankadulle. Uusilla tiloilla haettiin uutta ilmettä postille ja sitä kautta lisääntyvää myyntiä. Tyhjilleen jäänyt Hallituskadun posti jäi Suomen PT Oy:n emoyhtiön omistukseen. Hallituskatu 5:ssä toimiva postikiinteistö remontoitiin yksityisen yritystoiminnan käyttöön. Tiloissa toimii mm. kauppaliikkeitä. Kouvolaan perustettiin erityisesti yrityksiä palvelemaan Yritysposti, Kauppamiehenkatu 4:ään, mihin myöhemmin fuusioitiin keskustan postikonttori.
  • Kouvolan jake­lualueen yt-ryhmässä on toiminut Hannu Kajander ja Raimo Heikki­lä työntekijöiden edustajina.

  • Esko Huopainen, Heikki Merivirta, Raimo Heikkilä ja Tero Kelkka kävivät tapaamassa kansanedustajia eduskunnassa yhtiöittämisen vastustamisek­si.

POSTIN YHTIÖITTÄMINEN

 

POSTIN YHTIÖITTÄMINEN


 


 

 

Vuodesta 1990 lähtien Posti ja telelaitos on toiminut valtion uusimuotoisena liikelaitoksena. Tänäaikana postipalveluita on voimakkaasti supistettu,postikonttoreita on lakkautettu ja pientaloalueilla siirrytty laatikkoonkantoon. Mm. näiden posti­palveluiden heikennyksien johdosta on posti vähentänyt työnteki­jämääräänsä tuhansilla työntekijöillä. Posti on toiminut niin­kuinyksityinen yritys, liiketaloudellisin perustein. Postin rooli yhteiskun­nallisesti tärkeiden peruspalveluiden tarjoana on hämärtynyt. Eduskunnassa onvireillä Posti-telen yhtiöittäminen vuoden 1994 alusta. Postin yhtiöittäminen merkitsee entistä kiihtyvämpään tahtiin postille kannattamattomien toimintojen alasajoa ja kan­salaisten asettamista eriarvoiseen asemaanriippuen siitä, missä päin Suomea sattuu asumaan. Mikäli kansanedustajat hyväksyvät postin yhtiöittämisen, he ovat myös hyväksymässä tämän eriarvoi­suuden postipalveluiden saatavuudessa. Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osasto vetoaa Kymenläänin kan­sanedustajiin, että te ette hyväksyisi postin yhtiöittämistä. Posti voi valtion liikelaitoksena parhaiten turvata yksityisen kansalaisen peruspostipalvelut, mikä on kansalaisten ja heitä eduskunnassa edustavien kansanedusjien edunmukaista. Tele voidaan yhtiöittää telekilpailun avauduttua vuoden 1994 alussa.

  • Jakelun palkka- ja mittajärjestelmän käyt­töönotosta pidettiin jakeluhenkilöstölle osastokokous.

  • Päätet­tiin ottaa käyttöön kahden vuosikokouksen järjestelmä 11.12.1993.

  • Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osaston 
    toimikunta käsitteli SAK:n tavoitteita syksyn 
    neuvottelukierrokselle  25.8.1993 
    pidetyssä toimikunnankokouksessa. 
    Neuvotteluta­voitteeksi asetettiin palkankorotukset.
     Ilman palkanko­rotuksia 
    työntekijöi­den ostovoima edelleen laskee,  
    mikä osaltaan lisää kotimark­kinoilla toimivien alojen 
    työt­tömyyttä ja yrityk­sien konkursse­ja. Työn tuottavuuden 
    kasvu ja yrityksien lisääntynyt 
    pal­kanmaksuky­ky tulee ottaa huomioon neuvottelu-
    kierroksel­la. Jos tältä poh­jalta ei synny  tulopoliittista 
    koko­naisrat­kaisua, niin Postilii­tonkin tulee valmistautua 
    liittokoh­taisiin  palkkaneuvotteluihin.
Koulutustoiminta

Koulutustoiminta oli painottunut luottamusmieskoulutukseen, sil­lä entistä enemmin vaaditaan luottamusmiehiltä taitoja ja kykyjä hoitaa jäsenistön edunvalvontaa. Kiinteistöhenkilöstö osallistui aktiivisesti kiinteistöväen koulutustilaisuuksiin. Vuodesta 1990 lähtien Posti ja telelaitos on toiminut valtion uusimuotoisena liikel
aitoksena. Tänäaikana postipalveluita on voimakkaasti supistettu,postikonttoreita on lakkautettu ja pientaloalueilla siirrytty laatikkoonkantoon. Mm. näiden posti­palveluiden heikennyksien johdosta on posti vähentänyt työnteki­jämääräänsä tuhansilla työntekijöillä. Posti on toiminut niin­kuinyksityinen yritys, liiketaloudellisin perustein. Postin rooli yhteiskun­nallisesti tärkeiden peruspalveluiden tarjoana on hämärtynyt. Eduskunnassa onvireillä Posti-telen yhtiöittäminen vuoden 1994 alusta. Postin yhtiöittäminen merkitsee entistä kiihtyvämpään tahtiin postille kannattamattomien toimintojen alasajoa ja kan­salaisten asettamista eriarvoiseen asemaanriippuen siitä, missä päin Suomea sattuu asumaan. Mikäli kansanedustajat hyväksyvät postin yhtiöittämisen, he ovat myös hyväksymässä tämän eriarvoi­suuden postipalveluiden saatavuudessa. Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osasto vetoaa Kymenläänin kan­sanedustajiin, että te ette hyväksyisi postin yhtiöittämistä. Posti voi valtion liikelaitoksena parhaiten turvata yksityisen kansalaisen peruspostipalvelut, mikä on kansalaisten ja heitä eduskunnassa edustavien kansanedusjien edunmukaista. Tele voidaan yhtiöittää telekilpailun avauduttua vuoden 1994 alussa.

  • Jakelun palkka- ja mittajärjestelmän käyt­töönotosta pidettiin jakeluhenkilöstölle osastokokous.

  • Päätet­tiin ottaa käyttöön kahden vuosikokouksen järjestelmä 11.12.1993.

  • Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osaston 
    toimikunta käsitteli SAK:n tavoitteita syksyn 
    neuvottelukierrokselle  25.8.1993 
    pidetyssä toimikunnankokouksessa. 
    Neuvotteluta­voitteeksi asetettiin palkankorotukset.
     Ilman palkanko­rotuksia 
    työntekijöi­den ostovoima edelleen laskee,  
    mikä osaltaan lisää kotimark­kinoilla toimivien alojen 
    työt­tömyyttä ja yrityk­sien konkursse­ja. Työn tuottavuuden 
    kasvu ja yrityksien lisääntynyt 
    pal­kanmaksuky­ky tulee ottaa huomioon neuvottelu-
    kierroksel­la. Jos tältä poh­jalta ei synny  tulopoliittista 
    koko­naisrat­kaisua, niin Postilii­tonkin tulee valmistautua 
    liittokoh­taisiin  palkkaneuvotteluihin.
    

Koulutustoiminta

Koulutustoiminta oli painottunut luottamusmieskoulutukseen, sil­lä entistä enemmin vaaditaan luottamusmiehiltä taitoja ja kykyjä hoitaa jäsenistön edunvalvontaa. Kiinteistöhenkilöstö osallistui aktiivisesti kiinteistöväen koulutustilaisuuksiin.

KIINTEISTÖT

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pahasaaren kesänviettopaikalle rakennettiin uusi aitta ja Suola­järvelle hankittiin uusi vene. Mökkien remontoimista jatkettiin viihtyisyyden lisäämiseksi.

TOIMIHENKILÖT 
Osaston toimintaa on ohjannut Esko Huopainen ,Sih­teerinä on toi­minut Leo Leskinen, rahastonhoi­tajana Raimo Heikki­lä. Toimi­kunta kokoontui 12 kertaa. Toimikuntaan on lisäksi kuulunut: Heikki Merivirta varapj, Eira Kujala, Raija Koivunen, Aila Ahtiainen, Markku Kovanen, Tuula Jurvanen, Teuvo Jyräs, Tero Kelkka nuorisovastaava ja opintovastaava, Vesa Lotti Vuoromieshuonekunnan vetäjä. Varajäsenet Raimo Heikkilä, Hannu Kajander tsv, Markku Ojala automiesjaoksen vetäjä Raija Peltola Visa Nurmela. Toimikunnan kokouksiin ovat voineet osallistuamyös osaston luottamusmiehet. Luottamusmiehinä ovat toimineet: Kouvola- Lpr jakelualueet pääluottamusmies Raimo Heikkilä, Kouvolan jakelun tuotantoalue Tero Kelkka, Kouvolan ljk:n autonkuljettajat Leo Leskinen, Kouvolan ljk:n käsittelyn lm. Markku Kovanen 19.11.1993 lähtien, Kouvolan korjaamo Pekka Rämä Kouvolan jakelualueen tsv. Hannu Kajander.
Postiliiton Kymenläänin alueellisten luottamusmiesten kokous pidettiin 22.6.1993 Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osaston kesän­viettopaikkalla Verlan Suolajärvellä.

Pahasaaren kesänviettopaikalle rakennettiin uusi aitta ja Suola­järvelle hankittiin uusi vene. Mökkien remontoimista jatkettiin viihtyisyyden lisäämiseksi.

TOIMIHENKILÖT 

Osaston toimintaa on ohjannut Esko Huopainen ,Sih­teerinä on toi­minut Leo Leskinen, rahastonhoi­tajana Raimo Heikki­lä. Toimi­kunta kokoontui 12 kertaa. Toimikuntaan on lisäksi kuulunut: Heikki Merivirta varapj, Eira Kujala, Raija Koivunen, Aila Ahtiainen, Markku Kovanen, Tuula Jurvanen, Teuvo Jyräs, Tero Kelkka nuorisovastaava ja opintovastaava, Vesa Lotti Vuoromieshuonekunnan vetäjä. Varajäsenet Raimo Heikkilä, Hannu Kajander tsv, Markku Ojala automiesjaoksen vetäjä Raija Peltola Visa Nurmela. Toimikunnan kokouksiin ovat voineet osallistuamyös osaston luottamusmiehet. Luottamusmiehinä ovat toimineet: Kouvola- Lpr jakelualueet pääluottamusmies Raimo Heikkilä, Kouvolan jakelun tuotantoalue Tero Kelkka, Kouvolan ljk:n autonkuljettajat Leo Leskinen, Kouvolan ljk:n käsittelyn lm. Markku Kovanen 19.11.1993 lähtien, Kouvolan korjaamo Pekka Rämä Kouvolan jakelualueen tsv. Hannu Kajander.


  • Postiliiton Kymenläänin alueellisten luottamusmiesten kokous pidettiin 22.6.1993 Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osaston kesän­viettopaikkalla Verlan Suolajärvellä.

Jäsentietoa

 

1.1.1993 osaston jäsenmäärä oli 300 maksavaa jäsentä ja koko­naisjäsenmäärä oli 412 jäsentä. Vuoden lopussa jäseniä on: Naisia 118, miehiä 180, maksavia jä­seniä yhteensä 298. , eläkkeellä 119 jäsentä, Osaston kokonais­jäsenmäärä oli 31.12.1993 417 jäsentä.  Jäsenmäärä on kasvanut vuoden aikana 5:llä jäsenellä. Osaston tilintarkastajina ovat toimineet Marjatta Riuttala ja Esa Rasimus sekä varatilintarkastajina Kari Hulkkonen ja Eero Takki.

EDUSTUKSET
Esko Huopainen Kouvolan kansalaisopiston oppilaskunnan pj., Kouvolan ammmatil­lisen paikallisjärjestön edustajiston jäsen ja paikallisjärjestön tilintarkastaja sekä APJ:n VTY-jaoksen jäsen.

Raimo Heikkilä: Postiliiton liittovaltuuston jäsen.

Tero Kelkka Kouvolan Ammatillisen paikallisjärjestön edustajisto, Postilii­ton nuorisovaliokunnan jäsen.

Osasto on Kouvolan Poikien jäsen, Kouvolan Työväen Sekakuoron kan­natusjäsen ja KSNK:n ja KVL:n APJ:n jäsen.


 


 


 


 

Kari Himanen sai Kuusankosken postinjakelun johtajuuden Kyösti Joukaisen (kuvassa) jäädessä eläkkeelle Elokuussa 1993.


 


 


 


 


 


 

 

Tiedotustoiminta

Osaston tiedotussihteerinä on toiminut Raimo Heikkilä. Osaston lehti, Kirjekyyhky ilmestyi vappuna 28 sivuise­na. Tiedo­tussihteeri on huolehtinut ilmoitustaulutiedotuksesta. Toimikun­nan jäsenet ovat omalta osaltaan hoitaneet suullista viestintää.


 
Vapaa-ajantoiminta 


 

Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osasto on muutakin kuin jäsen­ten edunvalvontajärjestö. Keskeisenä osaston tehtävänä on ollut tarjota uusia kulttuurielämyksiä ja vapaa-ajanviettomahdolli­suuksia. Teatteri- ja mökkireissut ovat jo vuosia kuuluneet osa­ston ohjelmaan. Talvisin on voinut osaston pilkkikilpailuissa kokeilla kalaonneaan. Mm. näitten tilaisuuksien onnistumiseksi toimikunta ja eteenkin osastomme puheenjohta Esko Huopainen on ollut merkittävässä roolissa. Ilman Eskon mainiota ajotaitoa olisi retkemme olleet aivan toista mitä ne ovat olleet. Tämän vuoden vapaa-ajantoiminnasta voidaan mainita kesäkuussa pidettä­vät Postiliiton retkeilypäivät Hämeenlinnassa, SAK:n päivät elo­kuussa Lappeenrannassa ja perinteinen teatteriretki syksyllä. Pikkujoulut vanhan tavan mukaan päättävät toimintavuoden. Osal­listumalla näihin tilaisuuksiin vahvistamme yhteinäisyttä ja muistutamme ammattiyhdistysliikkeen merkityksestä myös vapaa-ajan toiminnassa.

  • Postiliiton Kaakkois-Suomen Aluejär­jestö järjestilaivaseminaarin välil­lä Helsinki - Tukholma - Helsinki 15 - 17.1.1993.

  • Heikki Merivirran kupletti-ilta

Päätettiin ostaa Merivirran kupletti esitykseen lippuja 20 kpl toimikunnalle ja varajäsenille. Päätettiin mennä 21.03.93 ­ pidettävään esitykseen.


Vasemmalta Eija, Unto, Elena, Tuikku, minä ja Apuli Kiljavan kevätpajassa toukokuussa.


Teatteriretki Kotkaan marraskuussa​

​​

 

  •  

  •  

  •  

  •  

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Päätettiin pitää osaston kokous 11.12.1993 vanhalla postilla Hallituskatu 5 ja pikkujoulut samassa yhteydessä.

Urheilutoiminta

 

Sak:n petanque-kilpailut helmikuussa, TUL:n pilkkikilpailut helmikuussa, Apj:n pilkkikilpailut maaliskuussa, Postin ammuntakilpailut kesäkuussa, osaston tikkakilpailut marraskuussa, kinkkukeilailut joulukuussa.

Lopuksi

Ammattiyhdistystoiminnan rooli ja merkitys korostuu entisestään osakeyhtiömuotoisessa postissa. Taistelu työpaikkojen puolesta voimistuu ja paikallisen sopimisen tarve kasvaa, jolloin tarvi­taan jokaisen jäsenen aktiivista toimintaa yhteisissä edunval­vonta-asioissa.

 

Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osasto 124 r.y:n toimikunta

Keskiviikko 29.9.1993 KLO 18.30 – 20.40 lajittelukeskus, Kouvola

Läsnä Vesa Lotti,Raimo Heikkilä, Aila Ahtiainen, Esko Huopainen,Teuvo Jyräs,Hannu Kajander, Tuula Jurvanen ja Leo Leskinen. Eläkeasiaa koskeva kiertokirje päätettiin lähettää kaikille osaston alueella toimiville työpaikoille. Luettiin KSNK:n Työväenyhdistyksen kutsukirje 80-vuotisjuhliin. Osaston tervehdyksen vie Esko Huopainen ja Ha­nnu Ka­jander. Päätettiin lahjoittaa 200 mk Einari Aron säätiölle.

Päätettiin esittää, että pitkään sijaisina ja tilapäisinä olleiden työntekijöiden työsuhdeturva on taattava ja mikäli oy toteutuu nykyiset edut on turvattava.

Jaostojen yhdistäminen kaatui Vesa Lotin jyrkkään vastustukseen. Lotti halusi pitää sitkeästi kiinni omista kuppikunnistaan,j oten jaostotoiminta päätettiin pitää ennallaan.

Raimo Heikkilä kertoi jakelun uudesta organisaatiosta ja henkilövalinnoista.

Leo Leskinen kertoi postinkuljetuksen uudelleen järjestylyistä.

Todettiin Tero Kelkan valitun Nuorisoasiain neuvottelukuntaan.

Esko Huopainen päätti kokouksen klo 20.40.

Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osasto 124 r.y:n toimikunta

AIKA Keskiviikko 1.12.1993 KLO 18.30

PAIKKA 45100 KOUVOLA PK.

LÄSNÄ Eira Kujala,Esko Huopainen,Raimo Heikkilä, Tero Kelkka,Markku Kovanen,Teuvo Jyräs, Hannu Kajander,Raija Koivunen,Tuula Jurvanen ja Vesa Lotti

Puheenjohtaja Esko Huopainen avasi kokouksen.

Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

Kokouksen työjärjestys hyväksyttiin esitetyssä muodossa.

Luettiin edellisen kokouksen pöytäkirja jhyväksyttiin muutoksitta.

Päätettiin,että jos liittovaltuusto ei hyväksy liittohallituksen saamaa neuvottelutulosta osaston toimikunta kokoontuu tulevana lauantaina

Tero Kelkka kertoi jakelun organisaatiosta ja että uusi palkkausjärjestelmä alkaa 01.03.1994.

Leo Leskinen kertoi kuljetuksen saavan uuden lisä vuoron lisääntyneiden ajojen takia.

Raimo Heikkilä kertoi alueellisten luottamusmiesten

kokoontuneen Inkeroisissa. Kokouksessa käytiin alueen budjetit läpi ja keskusteltiin sopimus tilanteesta.

Hannu Kajander kertoi postiterminaalin pölyhaitoista ja selvitti TYKÖ projektin palautetta.

Tuula Jurvanen kertoi töiden lisääntyneen Inkeroisissa ja kyseli miksei uuden mitoituksen tuloksia ole saatu.Kelkka lupasi hoitaa asian.

Hannu Suominen on pyytänyt keilailu avustusta Kajander ehdotti 300 markkaa,ehdotus hyväksyttiin.

Mikkelin osasto on haastanut osastomme 200 markalla AIDS-tukikeskuksen keräykseen. Päätettiin vastata haasteeseen ja haastaa samalla summalla Kaakkois-Suomen PVL.

Osasto otti kantaa jakelun uusiin nimityksiin jahyväksyi ne sellaisenaan,mikäli kenenkään palkkaa ei alenneta.

Esko Huopainen päätti kokouksen klo 20.00.


 

Osaston kokous 11.12.1993 klo 17.00-17.30

Päätetiin osaston sääntöjen uudistamisesta. Äänestyksen jälkeen kymmenen vastaan kaksitoista puolesta uudet säännöt hyväksyttiin ja siirrytään kahteen vuosikokoukseen.


 

© Raimo Heikkilä

©2019 Raimo Heikkilä - suntuubi.com