Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

​Päivitetty 21.5.2019  

ENNAKOIVAA EDUNVALVONTAA
Uu­den vuo­den alkaessa on tu­levai­suu­den ennus­taminen ja uuden­vuo­den lupauk­sien teko muodostunut tavaksi. Kukapa ei oli­si kah­vin­po­roista tai ti­nan­va­lannasta etsinyt tule­vaisuuden ennus­merkke­jä. Kai­ken­maa­il­man en­nustajaeu­kot ovat ih­misten herkkä­us­koisuu­des­ta am­men­ta­neet itselleen tu­ot­toisan tu­lonläh­teen. Oman ti­nan­valannan tu­loksena sain ti­na­möykyn kää­nte­lys­tä sel­vil­le, että Suomen PT on totista totta. Entiset johtajat viitoittavat tie­tä osakeyhtiössä. Pekat, Asko ja Aulis keulakuvinaan uljas oy va­rautuu kiihtyvään kilpailuun asiakkaiden markoista. Heikot sor­tukoon elon tiellä, tässä kilpailussa ei selvitä kuin voit­tamal­la. Voittajaksi sel­viytyäkseen kaikin mahdollisin keinoin sovel­le­taan vapaan kilpailun lakeja. Ahneuksissaan Suomen PT tytäryh­ti­öineen on valmis myy­mään kaiken mahdolli­sen ja vähän ylikin, jos vain hinnoista sovi­taan. Valmistelut yhtiöiden tai niiden osien yksityistämiseksi tai tytäryhtiöiksi muuttamiseksi jatku­vat, pisim­mälle valmisteluissa edetään pos­tinkul­jetuksissa. Pörssiin menokin on hurjapäistempien haaveissa. Työ­nteki­jöi­den hy­vinvointi ja työn­teon mo­tiivit ol­laan heit­tä­mässä ro­mukoppaan bis­neksen teon tiel­tä. Tu­losjoh­ta­juudes­ta ei olla vielä valmiita siir­ty­mään työn- ja työ­nte­ki­jöi­den tarpeita huo­mioivaan laatu­johta­juu­teen. Organisaati­ot ruka­taan palvelemaan myyntiä, tuo­tanto tulee perässä jos on tul­lak­seen, sillä sehän ei käy päin­sä, että tuotanto sää­telisi myyn­tiä. ­Myyntimies­ten myy­ntitavoit­teet on asetet­tu niin kor­keiksi, että niihin päästäk­seen tapah­tuu yli­lyöntejä. Myydään, vaikka tuote ei kuuluisikaan postin tuotevalikoimaan eikä strategioi­hin. Kaikis­ta työnteki­jöistä ei ole myyn­timiehiksi postin perus­tehtävien unohtuessa. Y­hteis­kun­nan sääte­lyn vä­he­tessä Suo­men PT:n johta­jien val­lan­halu ja yl­tiöpäisyys kas­vaa kasvamis­taan. Estääk­seen pahimmat työnantajan yli­lyönnit Postiliiton on enem­män sat­sattava enna­koivaan edun­valvontaan. Joka nel­jäs vuo­si kokoontuva Postiliiton liitto­ko­kous viitoittaa tie­tä seu­raavaan liittokokoukseen asti. Näin on mm. vuoden 1993 liittoko­kous päättä­nyt. Seuraavan kerran vuonna 1997 joukolla arvioi­daan mennyttä nel­jä- vuo­tiskautta, kuinka hyvin 1993 liit­tokokous ta­voi­teasiakirjoissaan onnistui posti­liitto­laisten edu­nvalvonnassa. Koska työnantaja ei ole samaa mieltä Postiliiton tavoi­teasiakirjan kanssa, joudutaan sitä Pos­tiliitossa sovelta­maan laajasti, kuitenkin säilyttäen asiakirjan hengen. Muu­tosvauhti ajaa vanhan jär­jes­telmän ohi, mikä vaatii no­pea­ta edun­val­vonnan reakointia. Van­hoil­listen vas­tuste­luista huoli­matta Pos­ti­lii­ton liitto­ko­koukset jäävät histo­rian lehdil­le 1997, jolloin siirrytään edustajistoon suurimpana päättävänä elimenä Postiliitossa. Pos­ti­liiton orga­nisaa­tion muu­tokset näh­dään yk­silön, jäsenen näkö­kannalta. Postilii­ton jäsen on tär­kein voi­ma­vara liitolle, kaik­ki liiton toiminta läh­tee täs­tä perus­aja­tuk­sesta. Turhaksi koetaan pitämällä edu­nvalvojien mie­lestä lois­ta­vaa orga­ni­saa­tiota, jos jäsenkunta on vieraantu­nut siitä ja työ­nantaja­kin kokee asioiden hoidon Postiliiton kans­sa vai­keak­si, tuloksettomaksi ja aikaa vie­väksi. Osasto-organisaa­tio ke­hittyy, jakelu­palve­lualu­eella toi­mii vain yksi Postiliiton ammattiosasto. Paikallinen sopimi­nen lisääntyy, mikä aktivoi osastojen toimikuntia edunval­von­taan. Toimikuntien jäsenyydestä käydään kilpailua ja osaston kokouksiin osallistutaan aktiivi­sesti. Luo­tta­mus­mie­hiä on riittävä määrä samoin kuin työ­suojeluval­tuu­tettuja ja -asi­amie­hiä. Riittävä määrä on sitä, että Posti­liiton jäsen ko­kee asioi­densa hoidon hyväksi ja tulok­selliseksi ilman turhaa byro­krati­aa. Laatu voittaa määrän. Mi­hinkään polkumyyntiin tai leh­män­kauppoihin ei kuitenkaan suos­tuta. Postivirkamiesliitto huo­maa myön­tei­sesti Postiliiton uu­siutumis kyvyn kun liittojen yh­denty­misneuvotte­lut käynistyvät uudestaan. Liitot päättävät lak­kaut­taa itsensä ja perustaa uuden koko postia kattavan liiton vuonna 2001. Yh­teistoimintaryhmät saavat lisää mer­kitystä ja tehtäviä. Paikallistason työnan­taja­kin myöntää yt:n tärkeän merki­tyksen yh­tei­sen hyvän luo­misessa ja sen jaossa. Työnantaja yrittää koventaa otteita Postiliiton edunvalvonnan heikentämiseksi. Hyvin lyhyt­nä­köisillä ta­voilla ol­laan tekemässä typeryyk­siä, jotka eivät palvele kenenkään etuja. Liial­lisen työtaakan alla työ­ntekijä tulee väsymään, mikä näkyy poissa­oloi­na ja ylei­senä työ­paikan pahoinvointina. Päädytään siihen tulok­seen, että urakointi on sopi­maton­ta ja­kelu­työssä. Yhteisellä päätöksellä ja työllisyyden nimissä ylitöi­den määrää vähennetään puoleen vuoden 1993 luvuista. Pos­tiliiton painostuksesta työnan­taja kutsuu jo pois potkit­tuja työntekijöi­tä pysy­vään työsuhtee­seen ja 1995 palkataan jo uusia työnteki­jöitä. So­lidaarisuus kasvaa Postiliitossa, kuppikuntia on entis­tä vähem­min. Suomen PT joutuu käymään kal­lista ulkoista, asiakkaille suunnattua, ja talon sisäistä kampanjaa posi­tiivi­sen kuvan luomiseksi pos­tis­ta. To­del­li­suus voi olla toi­sinkin, mutta tämän minä olin näkeminäni tinastani. Mikään ei ole vaikeampaa kuin tu­levaisuuden ennusta­minen. Toivotan lukijoil­le ja Pos­ti­lii­ton jä­senille oi­kein hy­vää ja turvallista uut­ta vuotta 1994 pääluottamusmies Raimo Heikkilä 
OSASTON EDUSTAJAT KOUVOLAN JA KUUSANKOSKEN SAK:N PAIKALLISJÄRJES­TÖISSÄ

Heikki Merivirta jatkaa SAK:n Ksnk:n paikallisjärjestön johdossa. Voikkaan suuri mies ylipostimies Heikki Merivirta valittiin yk­simielisesti Ksnk:n apj:n puheenjohtajaksi 28.3 pidetyssä ­SAK:n Ksnk:n paikallisjärjestön edustajiston vuosikokouksessa. Edustajistossa osas­toa edustaa työsuojeluvaltuutettu Hannu Ka­jander varamiehe­nään Visa Nurmela.

Rautatieläisten liiton jäsen Martti Sorsa valittiin Sak:n Kouvo­lan paikallisjärjestön puheenjohtajaksi.

Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osaston taloudenhoitaja Raimo Heikkilä valittiin järjestön hal­litukseen ja opintosihteeriksi. Hallituksen vara­jäseneksi valit­tiin Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osaston puheenjohtaja Esko Huopainen, joka toimii myös paikallisjärjes­tön vapaa-aikajaoston vetäjänä. Esko Huopainen ja Raimo Heikkilä varalla Leo Leskinen ja Pekka Valli ovat SAK:n Kouvolan paikal­lisjärjestön edustajistossa.


 

 

Postiliiton puheenjohtaja Juhani Heino selvitti TES-neuvottelujen tilannetta, sopimuksia ei ole vielä allekirjoitettu ja neuvottelut ovat osin kesken. Keskeisistä asioista on kuitenkin sovittu esim. vuosilomat.

Postiliittolaiset ovat siirtyneet uuteen OY:n suullisella sopimuksella. Heino kertoi myös VTY:n roolista OY:ssä

 

 

Toimikunta 1994
Vasemmalta Unto Autio, Pekka Valli, Hannu kajander, Esko Huopainen, Raija Koivunen, Tero Kelkka, Tuula Jurvanen, Aila Ahtiainen, Raimo Heikkilä ja Leo Leskinen.

ksnk2.jpg

 

 Kuvassa Kuusankosken keskustan liikenneympyrä


 

Kotkan lajittelukeskus työpaikkakokouksen kirje 11.1.1994

Kuljetusverkon Etelä-Suomen tuotantoalueen

aluejohtaja Leena Liius-Jaloselle

Kotkan lajittelukeskuksen siirto Kouvolaan

Kouvolan lajittelukeskuksen johto esittää, että Kotkan lajittelukeskuksen toiminnot siirretään Kouvolaan aikaisintaan 21.2­.1994 lähtien. Ennenkuin Kotkan- ja Kouvolan lajittelukeskukset voi­daan yhdistää Kouvolaan, esitämme seuraavia Kotkan lajittelukeskuksen henkilökunnan siirtymistä Kouvolaan mahdollistavia toimia:

1 Työnantaja järjestää Kotkan lajittelukeskuksesta siir­tyville työntekijöille kuljetuksen Kouvolan lajittelu­kes­k­ukseen Kotkan Su­telan lajit­telukeskuksesta vuoden 1994 loppuun asti, koska läheskään kaikilla työnteki­jöillä ei ole ajokorttia ja omaa autoa käytettävissään, eivätkä julkiset kulkuneuvot sovel­lu työ­vuoroihin.

2 Kotkan lajittelukeskuksesta siirtyville työntekijöille kuljetus Sutelasta Kouvolan lajittelukeskukseen on työ­ajaksi katsottavaa aikaa vuoden 1994 loppuun asti. Mi­käli työnantaja ei järjestä kuljetusta eikä katso sitä työajaksi, niin siitä maksetaan matkustussäännön mukai­nen päiväraha 1994 loppuun asti.

3 Työnantaja tukee Kotkan lajittelukeskuksesta siirtyvän työntekijän asunnon hankintaa Kouvolan seudulta ja osa­llistuu muuttokustannuksiin 15000 markan kertakor­ vauksella vuoden 1994 aikana.

4 Työnantaja on luvannut Kotkan lajittelukeskuksesta Kou­volan lajittelukeskukseen siirtyvät osa-aikaiset työn­tekijät täyspäiväistää. Esitämme, että se toteutetaan välittömästi siirtymisen yhteydessä.

5 Yhdistäminen ei saa johtaa Kouvolan ljk:n henkilöstön asiotason laskuun.

6 Työnantaja tukee työntekijän uudelleen koulutusta ja sijoittumista uusiin työtehtäviin. On sovittu, että muutokset toteutetaan vuoden 1994 lop­puun mennessä. Yllä mainituiden kohtien täyttymi­sellä yhdistyminen on mahdollista aikaistetussakin aikatau­lussa. Lisäksi on sovittu, että kaikille Kotkan ljk:n vakinai­sille työntekijöille lyötyy työtä joko Kotkan postista tai Kouvolan ljk:sta.

Kouvolan- ja Kotkan lajittelukeskuksien henkilöstö toi­voo hyvän yhteistoiminnan jatkuvan uudessakin organisaatiossa.

 

Etelä-Kymenlaakson postien käsittely käynnistyy Kouvolassa

Koko Kymenlaakson postit käsitellään 20.2.1994 alkaen Kymenlaak­son lajittelukeskuksessa Kouvolassa. Kotkasta siirtyy noin. 30 postinkäsittelytehtävissä toimivaa työntekijää Kymenlaakson la­jittelukeskukseen postin­käsittelytehtviin. Kouvolan keskus­tas­ta pos­tinlajittekeskus muutti Kanerviston­tiellä toimiviin remon­toi­tui­hin tiloihin marraskuussa 1993. Ky­menlaakson postien kes­kit­tämi­nen liittyy valtakunnalli­seen pos­tinkäsittelyn automatisointisuunnitelmiin. Jatkossa Ky­menlaakson postia suunnitel­laan käsiteltävän Helsingistä käsin. Koska Kou­volassa työmenetelmät ovat lähes samo­ja kuin Kotkan Sutelassa toimivassa lajittelukes­kuksessa, niin toimintojen siirto Kouvolaan on herränyt kummas­tusta niin Kouvo­lan kuin Kotkankin postilaisissa. Yhdistämiselle on vaikea löy­tää kunnollisia ja perusteltuja syitä. Jo vuosia jatkuneen Kot­kan lajittelukeskuksen lakkautusuhan alla työnteki­jät väsyivät ainaiseen epävarmuuteen työpaikkojen säilymisestä. Vähemmän pa­hana nähtiin siirtyminen Kouvolaan työhön kuin työn­antajan uh­kaama työttömyys. Postin osakeyhtiöittämisen varjopuo­let näkyi­vät jo heti alkuunsa. Työntekijä ei olekaan yhtiön suu­rin voima­vara, johon satsataan. Asia tuli selvästi esille siinä, että Kotkan lajittelukeskuksen henkilöstön siitymistä helpotta­vat toimet jäivät postilta tekemättä. Jokainen saa tulla Kouvo­laan työhön omilla konsteillaan. Henkilöstön kulkeminen Kotkan ja Kou­volan välillä ei kiinnosta postityönantajaa. Varsinkin viimeaikaiset pahat onnettomuudet Kotkan ja Kouvolan välisellä tiellä olisi luullut herättävän työnantajankin huolen työmatko­jen turvallisuudesta, mutta kun ei niin ei. Vaikean tai lähes mahdottoman tilanteen edessä työntekijät joutuvat mietti­mään sitä kannattaako Kouvolaan siir­tyä työhön vai liittyä työt­tömien kasvavaan joukkoon. Näin posti pitää lu­pauksensa siitä, ettei yhtiöittäminen johda pysyvien työ­ntekijöiden irtisanomisiin.

POHJOIS-KYMENLAAKSON OSASTO 124 R.Y:N
VUOSIKOKOUS
Aika 12.2.1994 klo 15.00. Paikka Ravintola Figaro, Ksnk. Puheenjohtaja Esko Huopainen avasi kokouksen. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Esityslista hyväksyttiin muutoksitta. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Pertti Karjalainen. Kokouksen sihteereiksi valittiin Matti Mallat ja Leo Leskinen. Kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Pekka Valli ja Raimo Heikkilä. Kokouksen ääntenlaskijoiksi valittiin Olli Itkonen, Jukka Peippo ja Veijo Auvinen. Uusi toimikunta kokoontui välittömästi vuosikokouksen jälkeen. Osaston sihteeri Leo Leskinen luki toimintakertomuksen, joka hyväksyttiin yksimielisesti. Osaston taloudenhoitaja Raimo Heikkilä luki tilikertomuksen. Marjatta Riuttala luki tilintarkastajien lausunnon. Molemmat lausunnot hyväksyttiin huomautuksitta. Tili-ja vastuuvapaus myönnettiin huomautuksitta. Leo Leskinen esitteli talousarvion ja toimintasuunnitelman vuodelle 1994 molemmat hyväksyttiin yksimielisesti. Puheenjohtajaksi esitettiin Esko Huopaista ja Hannu Kajanderia.. Asiasta äänestettiin ja puheenjohtajaksi valittiin Esko Huopainen äänin 28/26 hylättyjä ääniä 4.
Osaston toimikunnan Varsinaisiksi jäseniksi valittiin:

Leo

Leskinen

Raimo Heikkilä

Aila Ahtiainen

Tuula Jurvanen

Hannu Kajander

Teuvo

Jyräs

Unto

Autio

Raija Koivunen

Pekka

Valli

Tero

Kelkka

Osaston toimikunnan järjestäytymiskokous
12.2.1994 KLO 17.00-18.00 Figaro, Ksnk. LÄSNÄ Esko Huopainen, Leo Leskinen, Raimo Heikkilä, Tero Kelkka­, Juha Mettälä, Hannu Kajander, Aila Ahtiainen, Raija Koivunen, Tuula Jurvanen, Unto Autio, Pekka Valli ja Teuvo Jyräs. Puheenjohtaja Esko Huopainen avasi kokouksen. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Osaston sihteeriksi valittiin Leo Leskinen, taloudenhoitajaksi Raimo Heikkilä, varapuheenjohtajaksi Hannu Kajander, varasihteeriksi Teuvo Jyräs, lomavastaavaksi Unto Autio tiedotussihteeriksi Raimo Heikkilä, opintosihteeriksi Tero Kelkka, nuorisovastaavaksi Tero Kelkka. Osaston edustajiksi APJ:n edustajistoon valittiin Kouvolaan Raimo Heikkilä ja Esko Huopainen varalle Leo Leskinen ja Pekka Valli. Kuusankoskelle Hannu Kajander ja Visa Nurmela. VTY-jaoksen varsinaiseksi edustajaksi valittiin Esko Huopainen varalle Raimo Heikkilä. Harrastus- ja liikuntatoiminnan suunnitteluryhmään valittiin Tero Kelkka, Markku Kovanen ja Hannu Kajander, Lehtisetelin määräksi päätettiin 60 markkaa Esko Huopainen kertoi ehdottaneensa Raimo Heikkilää Kouvolan APJ:n hallitukseen. Pekka Valli ehtotti ettei luottamusmies ja varamies lähde samanaikaisesti kursseille koska silloin edunvalvonta kärsii, toimikunta oli asiasta samaa mieltä ja kehoittaa luottamusmiehiä suunnittelemaan kurssitukset paremmin. Puheenjohtaja Esko Huopainen päätti kokouksen klo 18.00.
POSTILIITON POHJOIS-KYMENLAAKSON OSASTO 124 R.Y:N TOIMIKUNTA
22.02.1994 KLO 19.00 postikonttori 45100 KVL. Läsnä Eira Kujala, Aila Ahtiainen, Tuula Jurvanen, Raija Koivunen, Markku Ojala, Tero Kelkka
Esko Huopainen, Raimo Heikkilä, Pekka Valli., Teuvo Jyräs,Unto Autio,Seppo Järvinen,Hannu Kajander ja Leo Leskinen.
KSNK:n jaos kokoontui 21.02.1994, sitä vetää Teuvo Jyräs sihteerinä toimii Eira Kujala. Raimo Heikkilä esitteli osaston uuden jäsentiedotteen, jota toimikunta piti hyvänä. Luettiin Kansan Uutisten kirje ja päätettiin olla laittamatta vapputervehdystä. Luettiin Kansan kirje ja todettiin osaston vakuutusten siirtyneen Sampoon, toimikunta kehoitti taloudenhoitajaa selvittämään edullisimman vakuutusyhtiön ja valtuutti
hänet siirtämään vakuutukset sinne. Luettiin Hämeenlinnan osaston kirje retkeilypäivistä ja päätettiin avustaa lähtijöitä 2000 mk:n könttäsummalla. Lomavastaava hoitaa käytännön järjestelyt. Raimo Heikkilä esitti jokaiselle varsinaiselle henkilökohtaista varamiestä, esitys hyväksyttiin ja henkilöt valittiin: Teuvo Jyräs varalla Visa Nurmela
Unto Autio - Eira Kujala
Hannu Kajander - Asta Kivinen
Leo Leskinen - Markku Ojala
Aila Ahtiainen - Seppo Järvinen
Tero Kelkka - Eero Takki
Pekka Valli - Jukka Peippo
Tuula Jurvanen - Tuula Nerkko
Raimo Heikkilä - Veijo Auvinen
Raija koivunen - Pekka Rämä
Todettiin,että varajäsenillä ja luottamusmiehillä on aina oikeus osallistua kokouksiin. Päätetään päivärahoista ja matkakorvauksista.
Toimikunnan jäsenille päätettiin maksaa matkakulut kokouksiin halvimman taksan mukaan pois lukien kokouspaikkakunnalla asuvat jäsenet. Raimo Heikkilä kertoi kartoittaneensa määräaikaisessa
työsuhteessa olevat jäsenet ja, että näistä 41:stä ainakin 17:sta muutetaan toistaiseksi voimassa olevaksi työsuhteeksi. Leo Leskinen kertoi, että autonkuljettajilla alkaa työntutkimus 28.02.1994 ja se alkaa Myllykosken linjasta. Tero Kelkka selvitti pakkasrajoja ja lupasi laittaa selkeät ohjeet jakelupisteisiin. Keskusteltiin mahdollisesta osastokurssista, asia jä-
tettiin pöydälle. Keskusteltiin koulutuksesta,Seppo Järvinen epäili osastossa olevan ylikoulutusta eräiden henkilöiden kohdalla. Tero Kelkka kielsi moiset epäilyt jyrkästi. Päätettiin,että kurssihakemukset kulkevat vastaisuudessa toimikunnan kautta. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 21.00
POSTILIITON POHJOIS-KYMENLAAKSON OSASTO 124 R.Y:N  TOIMIKUNTA
24.08.1994 KLO 19.00 Kymenlaakson lajittelukeskuksessa
Todettiin Suolajärven juhlien onnistuneen mainiosti noin 30 henkilön osallistuen juhlaan. Sak:n päiville osallistuivat Matti ja Raimo Heikkilä, Tero Kelkka ja Jukka Peippo. Invalidiliiton kunniakirja osastolle.
Ennakkoilmoitus liittovaltuuston sääntömääräisestä syyskokouksesta. Esitykset tulee olla toimikunnalle esitettynä 15.9 mennessä. Neuvottelupäivillä Oulussa osastoa edustavat Aila Ahtiainen, Markku Kovanen ja Leo Leskinen. Päätettiin osallistua Tampereelle 19 - 20.11.1994 tehtään teatteriretkeen 2000 markalla.
Raimo Heikkilä kertoi yt-ryhmien työskentelystä. Päätettiin, että jokainen yt-ryhmän jäsen osallistuu pai­kallisien yt- ryhmien kokouksiin hyvin valmistautuneina, jos ei itse pääse paikalle niin hoitaa varahenkilön kokouksiin. Todettiin Aila Ahtiaisen nimitetyn kiiinteistötyön Itä-Suomen yt-ryhmään. Päätettiin maksaa päiväraha Esko Huopaiselle (Postin talouskurssi) ja Raimo Heikkilälle (Pääluottamusmiesten koulutuspäivät). Puheenjohtaja valmistelee toimikunnalle esitettäväksi syyskokouksen pitopaikka seuravassa kokouksessa. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 21.10
POSTIN TILAPÄISISTÄ TYÖNTEKIJÖISTÄ PÄÄSTIIN RATKAISUUN POHJOIS-KYMENLAAKSOSSA 9.3.1994

Postinkulkua alkuvuonna häirinnyt määräaikaisista työsopimuk­sis­ta syntynyt kiista Postiliiton ja Postin välillä on ratkennut neu­vot­te­lutu­lokseen Pohjois-Kymenlaaksossa. Seitsemän­toista pos­tin mää­räai­ka­is­ta jake­luteh­tävissä toimi­vaa ja kolme Kymenlaak­son la­jitte­lu­kes­kuksen määrä­aikaista työn­tekijää saavat näinä päivinä allekirjoitettavakseen toistaiseksi voimassa olevan työ­sopimuk­sen. Heillä oli selkeästi pysyvät työtehtävät postissa. Suomen Posti Oy olisi halunnut pitää ylimi­toi­tettua määrä­aikais­ta työ­voimaa reservinä pahojen päivien varal­ta. Posti­liitto va­uh­dit­ti määräaikais­ten ja tila­päisten työnte­kijöiden aseman korjausta ylityö­kielloin. Postissa on ollut koko 1990-luvulla virkaan­nimittämis­kielto ja rekrytointi­kielto, joiden johdosta mm. eläk­keelle sii­rtyneen tilalle palkattiin postin pysyviä työ­tehtäviä hoitamaan määrä­aikaisia työnteki­jöitä. Nyt työsuhtees­sa työsopimusten ketjutus ei ole mahdol­lista kuten aiemmin vir­kasuhteessa. ­Pi­simmät mää­räai­kaiset virka­suhteet olivat 1970-lu­vulta, jot­ka nyt tulee muu­tettavaksi tois­taiseksi voimak­si ole­viksi työ­suh­teiksi.

Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osasto 124 r.y:ntoimikunta 10.05.1994 klo 19.00 - 21.00

postikonttorilla 45100 Kvl. Läsnä Raija Koivunen, Markku Ojala, Tuula Jurvanen, Esko Huopainen, Raimo Heikkilä, Unto Autio, Pekka Valli, Aila Ahtiainen, Markku Kovanen ja Leo Leskinen. Luettiin Marjatta Kuritun kiitoskirje. Valittiin osaston edustajat aluejärjestön vuosikokoukseen ja

TES-kursseille. Edustajiksi valittiin Esko Huopainen, Raimo Heikkilä, Tuula Jurvanen, Unto Autio, Mirja Häkkinen, myös muulle työnjohdolle tarjottiin mahdollisuutta osallistua kursseille. Raimo Heikkilä kertoi tehneensä erimielisyyden koskien postinjakajien työajan irtisanomisia eräissä tapauk­sis­sa, sekä Helatorstain takaisin tekemisestä. Leo Leskinen kertoi Simo Laakson käynnistä ja KTK-KVL työryhmän toiminnan jatkosta. Markku Kovanen kertoi II- postin lähdöstä Pasilaan. Päätettiin varata 2000 mk Suolajärven retkeen. Päätettiin avustaa osaston eläkeläisiä 500 mk:lla. Päätettiin laittaa 1000 mk Suolaskin sauna remonttiin, Paatinen ja Kovanen hoitaa homman. Sovittiin, ettei saunamaksuja peritä tänävuonna. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 21.00
Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osasto 124 r.y:n toimikunta
09.06.1994 KLO 19.00 Pahasaaren mökkillä, Jaalan Pyhäjärvi
Leo Leskinen, Hannu Kajander, Visa Nurmela, Raimo Heikkilä, Unto Autio, Seppo Järvinen, Tero Kelkka ja Esko Huopainen,
  • Luettiin liiton kiertokirjeet 13-14 ja käytiin keskustelua työsopimusten ketjutuksesta ja päätettiin laittaa määräaikaisille kirjeet, jotta he ilmoittaisivat työsuhteen päättymisestä luottareille.
  • Luettiin Liittovaltuuston kevätkokouksen pöytäkirja.
  • Luettiin Kansan vakuutuskirja ja päätettiin pitää vakuutussummat ennallaan.
  • Luettiin luonnos Suomen PT:n palveluksessa olevien sairaanhoidon järjestämisestä ja sisällöstä. Päätettiin lähettää luonnos kaikkiin toimipaikkoihin.
  • Luettiin Invalidilehden kirje ja päätettiin tilata ko. Lehti.
  • Raimo Heikkilä luki Petäyksen kokouksen muistion ja Poka-alatyöryhmän kirjeen. Leo Leskinen kertoi Postiliiton edustajien marssineen ulos Kouvolan poka-alatyöryhmän kokouksesta.
  • Raimo Heikkilä kertoi neuvottelujen olevan meneillään jakelun palkkaryhmien kartoittamisesta.
  • Päätettiin pitää retki 13.08.1994 ja ohjelmasta huoleh­tii toimikunta. Retkelle päätettiin kutsua myös yhteis­työkumppaneita. 
  • Raimo Heikkilä kertoi postinjakajien uudesta mitoituksesta tehdyn erimielisyyspöytäkirjan.
  • Leo Leskinen kertoi työntutkimuksen tuloksista ja jatkosta, sekä kesäsupistuksista.
  • Tero Kelkka kertoi jakelujaoksen perustamisesta vetäjänä toimii Kelkka.
  • Päätettiin ostaa Järviseltä puutavaraa 1000 mk:lla
  • Päätettiin maksaa Pahasaaren aitan alkurahoitus 2500mk takaisin Ksnk:n jaokselle.
Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 21.00
POSTINKÄSITTELY HENKILÖSTÖN KOKOUSMUIS­TIO

Aika 12.9.1994 klo 13.00 – 14.30. Paikka Kymenlaakson lkj 2. kerros Läsnä Juha Päivärinne, Timo Aho, Kari Karsikas, Olli Itkonen, Kimmo Niemi, Kari Laakso, Veijo Auvinen, Juha Mettälä, Kari Pentikäinen, Juhani Huohvanainen, Matti Pokki, Raija Korjus, Pekka Kaaranto, Hannu Kaskeala, Esa Savo­lainen, Jyrki Ylitalo, Pirkko Vuokko, Tarja Torila, Seppo Virtanen, Seppo Niitamo, Mauri Peltoniemi, Markku Kovanen ja Raimo Heikkilä. Pääluottamusmies Raimo Heikkilä avasi kokouksen kutsuen kaikkiosanottajat tervetulleiksi kokoukseen. Leo Taina kertoi lajittelukeskuksen budjetin laadinnan olevan ajankohtaisen. Tässä vaiheessa ei todennäköisesti tarvitse ketään la­jittelukeskuksen henkilöä uudelleensijoittaa.

Raimo Heikkilä esitteli SAK:n tiimityöskentelyä koskevan toimintamal­lin. Koetiimin suunnitellun aloitusajankohdan 1.11. 1­994, mikä kestäisi 3kk. Asiasta käytiin vilkas keskustelu, jonka jälkeen käy­tiin neuvoa antava äänestys. Neuvotteluja koetiimin käynnistämiseksi jatketaan

KYLLÄ 10

EI 9

Päätettiin, että koetiimin valmistelua jatketaan kuule­malla työnantajan tavoitteet koetiimille. Käytiin keskustelu II-lk postin keskittämisestä Helsin­kiin vaikuttavista toimenpiteistä lajittelukeskuksessa.

Markku Kovanen, muistion laatija

Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osasto 124 r.y:n toimikunta

22.09.1994 klo 18.30 – 21.00 Ravintola Nevillessa 45100 Kouvola

Läsnä Tuula Jurvanen, Pekka Valli, Eero Takki, Seppo Järvinen, Leo Leskinen, Hannu Kajander, Raimo Heikkilä, Markku Kovanen, Teuvo Jyräs, Tuula Nerkko ja Unto Autio.
Luettiin Kansan kirje, todettiin Kansan olevan osa Sampo-konsernia. Päätettiin tarjota APJ:n järjestämää ATK- kurssia jäsenistölle ja maksaa kurssi neljälle ensiksi ilmoittautuneelle. Luettiin EU- seminaarin tiedoitteet ja Työväen Sivistysliiton Kouvolan opintojärjestön kirje, päätettiin liittyä opintojärjestöön. Hannu Kajander teki selvityksen Pahasaaren osaston mökin tielautakunnan perustamisesta. Tiehankkeessa näkyy vihreää valoa. Nimetään osaston neuvottelijat neuvottelemaan osaston määrä-aikaisten työntekijöiden työsopimuksista. Osaston neuvottelijoiksi nimitettiin:Raimo Heikkilä, Hannu Kajander
ja Eero Takki. Neuvotteluille asetettiin takarajaksi 15.10.1994 Neuvettelutuloksen hyväksyy osaston toimikunta.
Nimettiin osaston neuvottelijat neuvottelemaan Kouvolan jakelupalvelualueen organisaatiosta. Neuvottelijoiksi nimitettiin
Hannu Kajander, Raimo Heikkilä ja Eero Takki. Neuvottelutuloksen hyväksyy osaston toimikunta. Osaston vuosikokous päätettiin pitää 29.10.1994 Ravintola Nevillessä Salpausselänkatu 27 45100 Kouvola. Päätetään koulutuspäiväraha hakemuksista. Päätettiin maksaa koulutuspäivärahat seuraaville: Aila Ahtiainen 200 mk, Marjut Lappi 200 mk, Anja Ylä-Outinen 200 mk, Hannu Kajander 100 mk, Raimo Heikkilä 500 mk. Päätettiin tehdä esitys Postiliiton liittovaltuuston syyskokoukselle
erillisestä ryhmiskorvauksesta, ikääntyvän työntekijän huomioimisesta mitoituksissa ja esitys reunaehdoista ja aikataulusta POKA-hankkeen jatkosta. Raimo Heikkilä luki jakelun yt-ryhmän muistion, josta käytiin
keskustelu. Markku Kovanen kertoi ta:n kehoittaneen jo hakemaan
töitä konekeskuksista ja kertoi käsittelyn tiimityöskentelystä.
Leo Leskinen kertoi kuljetuksen näkymistä. Raimo Heikkilä kertoi EU:sta ja liputti sen puolesta. Pekka Valli vaati parempaa tiedoittamista sairaanhoidosta. Heikkilä kertoi työnantajalla olevan velvollisuus tiedottaa asioista. Kajander lupasi hoitaa asian. Jyräs kertoi jakelun aikovan lopettaa KVL:n auton käytön KSNK:lla ja kyseli KSNK:n jaoston käyttörahoja. Keskusteltiin tapaus Hakkaraisesta ja päätettiin laittaa Tainalle kirje, jossa kumotaam edellinen päätös olla osallistumatta Poka- alatyöryhmään. Varapuheenjohtaja Hannu Kajander päätti kokouksen klo 21.00.
Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osasto 124 r.y:n toimikunta
24.10.1994 klo 19.00 Kymenlaakson lajittelukeskuksessa. Läsnä olivat Leo Leskinen, Raimo Heikkilä, Markku Kovanen, Aila Ahtiainen, Esko Huopainen, Hannu Kajander, Pekka Valli, Asta Kivinen, Teuvo Jyräs,Tuula Jurvanen, Tuula Nerkko, Tero Kelkka, Raija Koivunen ja Unto Autio. Puheenjohtaja Esko Huopainen avasi kokouksen.
Avauksen jälkeen vietettiin hiljainen hetki Veini Aholan muistolle.
ATK-kursseille oli määräaikaan mennessä ilmoittautuneet: Esko Huopainen, Tom Peltola ja Kari Hulkkonen.
Luettiin Kouvolan Poikien kirjeet ja päätettiin maksaa jäsenmaksu 1mk/maksava jäsen, lehti mainos ei saanut kannatusta.
Luettiin liiton jäsentietoide 19.10.94 ja käytiin kii­vasta keskustelua,
Kajander vaatii järjestötoimia ”Peveliä” vastaan,Valli kannattaa
väsytys taktiikkaa ja Heikkilä ehdottaa toimikunnan jäsenten
keskustelevan Pevelin porukan kanssa. Osaston puheenjohtajaksi päätettiin esittää Esko Huopaista. Tero Kelkka poistui kokouksesta klo 20.45 Leskinen ehdotti 4000mk:ta Pyhäjärven uuni remonttiin
esitys ei saanut kannatusta. Raimo Heikkilä kertoi yt-ryhmien työskentelystä. Pää­tettiin, että jokainen yt-ryhmän jäsen osallistuu pai­kallisien yt-ryhmien kokouksiin hyvin valmistautuneina, jos ei itse pääse paikalle niin hoitaa varahenkilön kokouksiin. Kajander kertoi ettei YT ole pelannut jakelussa niin hyvin kuin käsittelyssä ja kuljetuksessa. Heikkilä kertoi määräaikaisten työntekijöiden työsuh­teiden muuttamisesta toistaiseksi voimassa oleviksi. Neuvottelutuloksesta ja toimikunta hyväksyi. Heikkilä luki neuvottelumuistion Kouvolan jakelupalvelualueen organisaatiosta. Nimettiin osaston neuvottelijat neuvottelemaan osasto-
organisaatiosta. Neuvottelijoiksi nimitettiin Hannu Kajander, Leo Leski­nen, Esko Huopainen ja Raimo Heikkilä. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 21.10

Kymenlaakson lajittelukeskusen postiliittolaiset työn­tekijät pidättäytyvät toistaiseksi 03.10.1994 alkavasta aiotusta tiimin projektiryh­mästä sekä 01.11.1994 aio­tusta koetiimistä. Pidättäymisen syynä on työnantajan yksipuolinen ilmoi­tus, että Kymenlaakson ljk:n II-luokan C5 ja C65 koko­jen lähtevän kirje­postin käsittely siirtyy Helsinkiin. Kymenlaakson ljk:n posti­liittolaiset yt-ryhmän jäsenet pyysivät "aikalisää", johon työn­antaja ei suostunut. 15.10.1994 tapahtuvaksi aiouttu postien siirto vähentää neljä lajittelukeskuksen työvuoroa. Postiliitto asetti eräitä reunaehtoja liiton mu­kanaololle ns. POKA projektin toteuttamisessa.

POHJOIS-KYMENLAAKSON OSASTO 124 R.Y:N SYYSVUOSIKOKOUS
29.10.1994 klo 15.00 Ravintola Neville, Kouvola
Varapuheenjohtaja Hannu Kajander toivotti kokouksen o­s­a­n­o­t­t­a­j­a­t tervetulleiksi Postilii­ton Poh­jois-Ky­men­laa­kson osa­ston ensimmäi­seen syys­kokoukseen ja avasi ko­kouksen. Todettiin kokouksen osanottajat. Todettiin 28.09.1994 lähetetty kokouskutsu. Kokouksesta on myös tiedoitettu Postimies-lehdessä no:­10. Kokous todettiin oikein koollekutsutuksi ja päätösval­taiseksi. Toimikunnan laatima esityslista kokouksen työjärjestykseksi hyväksyttiin muutoksit­ta.
Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Kari KuosaKokouksen sihteereiksi valittiin Raimo Heikkilä ja Leo LeskinenKokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Heikki Merivirta ja Jukka PeippoKokouksen ääntenlaskijoiksi valittiin Raija Koivunen, Ari Laakso ja Matti HeikkiläOsasto pitää lehdistötiedotustilaisuuden klo 17.00 ko­koustiloissa

 

 

 

 

 

 

 

 

 

varapuheenjohtaja Eero Hakulisen (oikealla) ja pääluottamusmies Kari Kuosan (vasemmalla)

Eero Hakulinen ja Kari Kuosa puhuivat ajankohtaisista työmarkkina-asioista. Alustusten pohjalta käytiin kes­kustelua.

Leo Leskinen esitteli toimintasuunnitel­man vuodelle 1995 ja Raimo Heikkilä talousarvion vuodelle 1995. Mo­lemmat hy­väksyttiin yksimielisesti. 
Puheenjohtajaksi toimikunta esitti Esko Huopaista. Esko Huopainen valittiin yksimielisesti toimikunnan puheenjohtajaksi vuodelle 1995.
Valitaan osaston toimikunnan varsinaiset- ja varajäsenet 1995

Leo Leskinen

Raimo Heikkilä

Aila Ahtiainen

Markku Kovanen

Hannu Kajander

Teuvo Jyräs

Unto Autio

Rai­j­a

K­o­ivu­nen

Pekka Valli

Tero Kelk­ka


 
Varajäseniksi valittiin:

Jukka Peippo

Tuula Nerkko

Eero Takki

Markku Ojala

Visa Nurmela

Eira Kujala

S­e­p­p­o Järvinen

Harri Pilhjärta

Tuula Jurvanen

Asta Kivi­nen


Päätettiin perustaa jakeluhenkilöstön jaos, käsittely­henkilöstön ­jaos, kuljetushenkilöstön jaos ja Kuusan­kosken jaos. Varsinaisiksi tilintarkastajiksi valittiin Timo Aho ja Esa Rasimus varalle Heikki Merivirta ja Ari Laakso. Raimo Heikkilä luki lehdistötiedotteen, mikä hyväksyt­tiin yksimielisesti. Liite 5. Erkki Reiman kysyi Avustuskassa Yhteisavun tilanteesta. Eero Hakulinen kertoi, että asia on vireillä oikeusas­teissa. Kokous päättyi klo 17.00.
Lehdistötiedote Kouvolan Sanomat 29.10.1994

Kotkan postien käsittely siirtyi 20. helmikuuta Kouvolassa käsi­teltäväksi. Muutoksen johdosta 26 kotkalaista käy Kymenlaakson lajittelukeskuksessa, Kouvolassa työssä. 1 tunnin työmatka ei ole lisäännyt muuttohalukkuutta Kouvolaan. Toimintojen keskittä­minen Kouvolaan ei riittänyt Postille, vaan nyt koko Kymenlaak­son posteja ollaan siirtämässä Pasilan postikeskukseen. Posti on tehnyt mittavia laitehankintoja automaation lisäämiseksi Pasi­lassa. Jo nyt Kymenlaakson lajittelukeskuksen II-luokan konela­jiteltava posti käsitellään Pasilassa. Muutos on tässävaiheessa vienyt neljältä työntekijältä työpaikan. Ensi vuoden alussa Pa­silassa käynistyy uusi kirjelajittelukone, mikä jälleen vähentää työntekijöiden määrää Kymenlaakson lajittelukeskuksessa. Postin tavoitteena on siirtää koko Kymenlaakson lajittelukeskuksen pos­tien käsittely konelajittelukeskuksiin. Postiliiton Pohjois-Ky­menlaakson osasto on vastustanut hanketta, sillä se merkitsisi Kymenlaakson lajittelukeskuksen henkilöstön pakkosijoittamisia konelajittelukeskuksiin tai ir­tisanomisia. Tällähetkellä Kymen­laakson lajittelukeskuksessa työskentelee 61 postinkäsittelyteh­tävissä toimivaa pysyvää työn­tekijää. Jos postinkäsittelyn siir­rot toteutuvat työnantajan suunnittelemalla laajuudella ja aika­taululla, merkitsee se sitä, että Kymenlaakson lajittelukeskuk­sen käsittelytoiminta häviää lähes olemattomiin. Kustannussääs­töt ja työn laatu jäävät arvai­lujen varaan. Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osaston mielestä Postin tulee ottaa huomioon myös työntekijöiden henkinen hyvin­vointi. Suunnitelluilla toimenpi­teillä tuskin saavutetaan näitä tavoitteita. Osasto vaatii, että tällä hetkellä työssä olevan jäsenistön työllisyys turvataan ja henkilöstöä ei pakkosiirretä. Samalla osasto kyseenalaistaa koko postikeskusten automatisoin­tihankkeen taloudellisuuden ja pos­taalisen järkevyyden.

 

KYMENLAAKSON LAJITTELUKESKUKSEN KÄSITTELYHENKILÖSTÖN KOKOUS 23.11.1994

Pj. Vesa Lotti avasi kokouksen. Kokouksesta on tiedoitettu lajittelukeskuksen ilmoitustauluilla. Pj. Vesa Lotti luki kokoukselle osoitetun laatimansa kirjeen ja Harri Pilhjärtan kokoukselle osoitetun kir­jeen (liitteenä). Käytiin keskustelu Vesa Lotin ja Harri Pilhjärtan ko­koukselle osoitetuista kirjeistä. Kuultiin Juha Päivärinteen alustus uusista työ­vuorosuunnitelmista. Päätettiin, että työvuorosuunnitelmien ollessa kes­keneräisiä niihin ei ole tässä kokouksessa syytä ottaa kantaa.

Työvuoromuutokset sovittiin tehtäviksi yhteistyössä työnantajan ja työntekijöiden kesken. Työvuoromuutoksilla työnantaja ilmoitti tiimityöskente­lyn mahdollistamisen Kymenlaakson lajittelukeskuksessa ensivuoden alusta. Plm. Raimo Heikkilä kertoi vapaaehtoisen uudelleen si­joittamisen jakeluun ja kuljetukseen käynnistyvän ensi­viikolla. Vapaaehtoisella uudelleen sijoittamisella pyritään sopeuttamaan tuotannon muutokset vastaamaan väheneviä työsuoritteita. Heikkilä kehoitti lajittelukeskuksen käsittelyhenkilös­töä miettimään yötyön aikakorvauksen mahdollisuutta työpaikkojen säilyttämiseksi. Asiaan palataan myöhem­missä kokouksissa. Kymenlaakson lajittelukeskuksen käsittelypäällikkö Leo Taina kertoi, miksi työvuoromuutokset ovat välttämättö­miä. Raimo Heikkilä muistion laatija.

PL:N POHJOIS-KYMENLAAKSON OSASTON TOIMINTAKERTOMUS 1994

 

YLEISTÄ

 

  Ammattiyhdistysliike on perinteisesti kuulunut hyvinvointivalti­on tukioihin ja sen rakenteiden puolustajiin. Tasa-arvon ja oi­keudenmukaisuuden aate on osoittautunut kestäväksi silloinkin, kun hyvinvointivaltio on joutunut arvostelun ja purkamisyritys­ten kohteeksi. Työmarkkinajärjestelmän kritiikissä on usein uno­htunut, että sen perusta on työpaikoilla. Hyvä sopimustoimin­ta edellyttää tietoja, taitoja ja näkemystä työoloista sekä toi­min­nan taloudellista ehdoista. Yhteiskunnan monimutkaistuvat raken­teet ovat myös saattaneet monet hämmennyksen ja epätitoi­suuden tilaan osastossamme. Aktiivi­nen jäsenyys osastossamme on oikeus että mahdollisuus.
Kymen Varhaisjakelu Oy:n koko osakekanta siirtyi 6.6.1994 allekirjoitetulla kauppasopimuksella Suomen Posti Oy:lle. Kymen Varhaisjakelu Oy jatkoi toimintaansa Suomen Posti Oy:n erillisenä tytäryhtiönä. Henkilökunta jatkoi yhtiön palveluksessa vanhoina työntekijöinä voimassa olevin työehdoin. Osakekauppa perustui myyjä- ostajapuolen yhteiseen näkemykseen, siitä, että Kymen Varhaisjakelu Oy:llä on tulevaisuudessa paremmat mahdollisuudet kehittää toimintaansa yhteistyössä Suomen Posti Oy:n kanssa. Kymen Lehtimedia Oy konserniin kuuluvat myyjäyhtiöt, Kymen Viestintä Oy ja Kymen Sanomalehti Oy keskittyivät kustannus- ja painotoimintaan.
Postinkulkua alkuvuonna häirinnyt määräaikaisista työsopimuk­sis­ta syntynyt kiista Postiliiton ja Postin välille on ratkennut neuvotte­lutu­lokseen Kymenlaaksossa. Seitsemän­toista postin mää­räaikais­ta jake­luteh­tävissä toimi­vaa ja kolme Kymenlaakson la­jittelukes­kuksen määrä­aikaista työn­tekijää saavat näinä päivinä allekirjoitettavakseen toistaiseksi voimassa olevan työsopimuk­sen. Heidän työnsä oli selkeästi pysyvä jakelureitti tai lajit­telukeskustyö. Suomen Posti Oy olisi halunnut pitää ylimi­toi­tettua määrä­aikaista työvoimaa reservinä pahojen päivien varal­ta. Posti­liitto vaudit­ti määräaikais­ten ja tila­päisten työnte­kijöiden aseman selvittä­mis­tä ylityö­kielloin, mit­kä päät­tyivät sopimuk­seen määräaikais­ten työsopi­mussuhteen pal­kattujen aseman selvit­tämiseksi 15.3.1­994 mennes­sä. Postissa on ollut koko 1990-luvulla virkaannimittämis­kielto ja rekrytointi­kielto, joiden johdosta mm. eläk­keelle siirtyneen tilalle palkattiin postin pysyviä työtehtäviä hoitamaan määrä­aikaisia työnteki­jöitä. Myös Kymenlaaksossa kuu­kauden pituisia määräaikaisuuksia oli muuta­malla postilai­sella yli kymmenen. Nyt työsuhteessa työsopimusten ketjutus ei ole mahdol­lista ilman perusteltua syytä. ­Pi­simmät mää­räai­kaiset työ­suhteet olivat 1970-lu­vulta, jotka nyt tulee muu­tettavaksi tois­taiseksi voimak­si ole­viksi työsuh­teiksi.
  • Jakelun uuden työajan mitoituksen valmistuttua muista määräai­kai­sista työsuhteista käydään neuvottelut.

  • Postin työehtosopimus valmistui maaliskuun puolessavälissä.

  • Pos­tiliiton liittovaltuuston sääntö­määräinen kevätkokous pidet­tiin 18 - 19 päivänä toukokuuta ja syyskokous 15 - 16 päivänä marras­kuuta. Osasto teki kolme esi­tystä liittovaltuuston syysko­koukselle. Esitykset koskivat ryh­mäkirjekorvausta, ikääntyvän työntekijän huomioimista työnmäärää arvioitaessa ja uudelleeen­sijoittamista ja sisäisen liikkuvuuden ohjeistusta. Osastoa lii­ttovaltuustossa edusti Raimo Heikkilä.

 

IKÄÄNTYVÄ TYÖNTEKIJÄ 

Postin henkilökunnan keski-ikä on tällähetkellä noin 41 vuotta. Kehitysennusteen mukaan vuonna 2002 yli 45 vuo­tiaita on 51% henkilökunnasta. Erityisesti selkä- ja nivelsairaudet yleistyvät jyrkästi 40 ikävuoden jäl­keen. Jakelun uusi mittajärjestelmä on lisännyt koh­tuuttomasti jakajien fyysistä- ja psyykkistä kuormitus­ta. Sairaslomat ja ylityöt ovat lisääntyneet. Ennenai­kaisen eläköitymisen kustannukset ovat huomattavat, ollen 45 vuotiaan noin yksi miljoonaa markka ja 55 vuo­tiaan vielä noin 0,5 miljoonaa markkaa.

Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osasto 124 r.y. esit­tää liittovaltuustolle, että Postiliitto neuvottelee työnantajan kanssa selkeät ohjeet, missä otetaan huomi­oon ikääntyvä työn­tekijä työn rasittavuutta ja määrää mitattaessa.

UUDELLEENSIJOITTUMINEN JA SISÄINEN LIIKKUVUUS 

Pääjohtaja Pekka Vennamo antoi 17.1.1994 päivätyllä kirjeellä ohjeen sisäisen liikkuvuuden periaatteiksi Pt-konsernissa. Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osas­ton 124 r.y:n mielestä ohje on riittämätön työntekijän va­paaehtoiseen liikkuvuuteen nähden.

RYHMÄKIRJEKORVAUS
Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osasto 124 r.y. esit­tää liittovaltuustolle, että Postiliitto neuvottelee työnantajan kanssa 250 markan suuruisen ryhmis korvauk­sen kuukaudessa. Ny­kyi­nen työaika­korvaus tulee säilyä. P­eru­stelut: Ryhmäkirjeiden ja muun
osoi­tteetto­man pos­tin jake­lusta saatava korvaus työajan muodossa ei vas­taa niihin kohdis­tuvaa todellis­ta työn määrää.

Postiliitto päätti erota VTY:n jäsenyydestä 1.5.1995 ja liittyä suoraan SAK:n jäsenyy­teen.

  • Osasto suhtautui kielteisesti mopojen käyttöönottoon pos­tinjake­lussa.

  • Perusjake­lun ja erillisjakelun yhteistuotantomalli otet­tiin py­syvään käyttöön.

  • Vuoden 1995 vuo­silomista päästiin sopi­mukseen 16.12.1994. Vuosi­lomat säilyivät samoina kuin edel­lisenä vuonna.

  • Postiliiton ja Postin neuvotte­lut jatkuvat työeh­tosopimuskauden toisen vuoden 1,25% yleiskoro­tuksen toteuttamis­tavasta.

  • Joulun ruuhkatyökorvauksesta päästiin sopimukseen.

Pääluottamusmies Raimo Heikkilä, työsuojeluvaltuutettu Hannu Kajander ja jakelun luottamusmies Tero Kelkka ovat muuttaneet Kymenlaakson lajittelukeskuksen tiloi­hin toiseen kerrokseen. Samaa luottamusmiestoimistoa pitää tukikohtanaan muutkin osaston luottamusmiehet.

Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osasto 124 r.y. esit­tää liittovaltuustolle, että Postiliitto neuvottelee työnantajan kanssa 250 markan suuruisen ryhmis korvauk­sen kuukaudessa. Ny­kyi­nen työaika­korvaus tulee säilyä. P­eru­stelut: Ryhmäkirjeiden ja muun osoi­tteetto­man pos­tin jake­lusta saatava korvaus työajan muodossa ei vas­taa niihin kohdis­tuvaa todellis­ta työn määrää.


Postiliitto päätti erota VTY:n jäsenyydestä 1.5.1995 ja liittyä suoraan SAK:n jäsenyy­teen.

  • Osasto suhtautui kielteisesti mopojen käyttöönottoon pos­tinjake­lussa.

  • Perusjake­lun ja erillisjakelun yhteistuotantomalli otet­tiin py­syvään käyttöön.

  • Vuoden 1995 vuo­silomista päästiin sopi­mukseen 16.12.1994. Vuosi­lomat säilyivät samoina kuin edel­lisenä vuonna.

  • Postiliiton ja Postin neuvotte­lut jatkuvat työeh­tosopimuskauden toisen vuoden 1,25% yleiskoro­tuksen toteuttamis­tavasta.

  • Joulun ruuhkatyökorvauksesta päästiin sopimukseen.

Pääluottamusmies Raimo Heikkilä, työsuojeluvaltuutettu Hannu Kajander ja jakelun luottamusmies Tero Kelkka ovat muuttaneet Kymenlaakson lajittelukeskuksen tiloi­hin toiseen kerrokseen. Samaa luottamusmiestoimistoa pitää tukikohtanaan muutkin osaston luottamusmiehet.

.

OSASTON VUOSIKOKOUS 
Osasto siirtyi kahden vuosikokouksen järjestelmään. Osaston kevätvuosikokous pidettiin 12.2.1994 Ravintola Figarossa Kuu­sankoskella. Kokouksessa oli paikalla yli kuusikymmentä osas­ton jäsentä. Postiliiton puheenjohtaja Juhani Heino piti vuosi­kokousjuhlapuheen. Kokouksen puheenjohtajana toimi Pertti Karja­lainen ja sihteereinä Leo Leskinen ja Matti Mallat
Syysvuosiko­kous pidettiin 29.10.1994 Ravinto­la Ne­villessä Kouvolassa. Ko­koukseen osallistui noin neljäkym­mentä osaston jäsentä. Kokouk­sen puheenjohtajana toimi Kari Kuosa ja sih­tee­rei­nä Leo Leskinen ja Raimo Heikkilä. Liiton edustajana ko­koukseen osallistui vara­puheenjohtaja Eero Hakulinen. Osaston lehtisetelin tuen määrä on ollut 60 markkaa Osaston toimikunta kokoontui kahdeksan kertaa toimintavuonna 1994.

Osaston toimikunnan puheenjohtajana on toiminut Esko Huopainen, 7:ssä kokouksessa.

Sih­teerinä on toi­minut Leo Leskinen 7:ssä kokouksessa.

Ra­hastonhoi­tajana Raimo Heikki­lä osallistui kahdek­saan toimikunnan kokoukseen.

Hannu Kajander varapuheenjohtaja 7:ssä kokouksessa

Pekka Valli 6:ssa kokouksessa

Raija Koivunen 6:ssa kokouksessa

 

Aila Ahtiainen 5:ssä kokouksessa

Unto Autio 8:ssa kokouksessa

 

Markku Kovanen luootamusmiehenä 4:ssä kokouksessa

Tuula Jurvanen 6:ssa kokouksessa

 

Teuvo Jyräs 5:ssä kokouksessa

Tero Kelkka nuorisovastaava ja opintovastaava 6:ssa kokouksessa

 

toimikunnan varajäsenet

Jukka Peippo kahdessa kokouksessa
Tuula Nerkko neljässä kokouksessa
Markku Ojala automiesjaoksen vetäjä kolmessa kokouksessa
Eero Takki yhdessä kokouksessa
Visa Nurmela yhdessä kokouksessa
Eira Kujala kahdessa kokouksessa
Seppo Järvinen neljässä kokouksessa
Asta Kivinen kahdessa kokouksessa
Veijo Auvinen ja Pekka Rämä eivät ole osallistuneet toimikunnan varajäseninä toimikunnan työskentelyyn. Toimikunnan kokouksiin ovat voineet osallistua osaston luottamusmiehet. Osaston tilintarkastajina ovat toimineet Marjatta Riuttala ja Esa Rasimus sekä varatilintar­kastajina Kari Hulkkonen ja Eeva Multa­nen.

 

1.11.1994 jäi ammattiyhdistysaktiivi Heikki Merivirta eläkkeelle. Heikki kuvassa vasemmalla ja minä oikealla.


 

 
 

 

Jäsentietoa

1.1.1994 osaston jäsenmäärä oli 298 maksavaa jäsentä kokonaisjäsenmäärän ollen 417 jäsentä. Vuoden lopussa jäseniä on naisia 132, miehiä 182, maksavia jä­seniä yhteensä 314. Eläkkeellä 116 jäsentä, osaston kokonais­jäsenmäärä oli 31.12.1994 430 jäsentä. Jäsenmäärä on kasvanut vuoden aikana 13 jäsenellä. Työttömänä oli vuoden lopussa noin 20 osaston jäsentä.

Jakelujaoksen toimintakertomus 
Kuvassa 45160 jakelutoimipaikan työntekijöitä vuonna 1994. Edessä Matti Heikkilä
Jakelujaos kokoontui perustamisvuotenaan neljä kertaa käyttäen hyväkseen Huberin kokous- ja saunaosastoa. Järjestäytymiskokouk­sessa valittiin toimikunta ja varat. Sen jälkeen toimikunta ko­koontui aina tarpeen mukaan. Vetäjänä toimi Kelkan Tero. Muut toimikunnan jäsenet (suluissa varat) Takki Eero (Ketonen Lasse), Heikkilä Matti (Korpela Jukka), Lehtinen Janne (Peippo Jukka), Valli Pekka (Kurittu Seppo), Pulsa Markus (Purrenheimo A-P.), Paavola Pekka (Puronen Raimo).
Yleensä vetäjä piti kokouksen alussa tilannekatsauksen missä mennään ja mitä mahdollisesti on tulossa. Sen jälkeen keskusteltiin ajankohtaisista asiosta va­paan keskustelun jatkuen saunassa.

Kuusankosken jaoston toimintakertomus

Jaoston toimikuntaan kuuluivat Aune Julkunen, Teuvo Jyräs, Unto Autio, Visa Nurmela, Jukka Taina ja Eira Kujala. Jaoston toimikunta kokoontui viisi kertaa. Kokouksissa käsiteltiin paikallisia ongelmia ja otettiin kantaa ajankohtaisiin asioihin. Maaliskuussa järjestetyt pilkkikisat keräsivät melko runsaasti osallistujia Pyhäjärvelle. Syksyllä alkanut sählynpeluu Pilkanmaan koululla sai innostuneen vastaanoton eikä pelin suosio ole vieläkään laskusuunnassa. Lokakuussa vietimme yhteisen illanvieton paikallisessa ravitse­musliikkeessä. Jatkossa jaosto toivoo edelleen aktiivista osallistumista eri tilaisuuksiin ja hyvän yhteishengen jatkuvan.
Heikki Merivirta jatkaa SAK:n Ksnk:n paikallisjärjestön johdossa
Voikkaan suuri mies ylipostimies Heikki Merivirta valittiin yk­simielisesti Ksnk:n apj:n puheenjohtajaksi 28.3 pidetyssä SAK:n Ksnk:n paikallisjärjestön edustajiston vuosikokouksessa. Edustajistossa osas­toa edustaa työsuojeluvaltuutettu Hannu Ka­jander varamiehe­nään Visa Nurmela.

Autonkuljettajajaoksen toimintakertomus

Toiminta on ollut edellisen vuoden kaltaista. Jaos on pitänyt saunaillan. Jaoksen vetäjänä on toiminut Markku Ojala.
Leo Leskinen:

AUTOMIEHET POHJOIS-KARJALASSA

Automiesten perinteiset turpakäräjät ja hiihtokilpailut pidettiin 5-6.3.1994 Joensuussa. Osastomme edustajina olivat Esko ja Juice. Matkaan lähdettiin Kotkanpoikien kanssa(ilman siipiä) pienellä volkkarilla.Tarkoitus oli hypätä Lappeenrannassa sikäläisten bussiin ja mennä isommalla porukalla.Mutta kun ehdimme Haparaisen pihal­le ei Lappeen miesten bussista näkynyt edes perävaloja. Saimme bussin kiinni Simpeleellä ja meinasimme jättää volkkarin sinne,mutta kun LPR:n mahtimies "vajaa tonni" Hulkkonen tylysti ilmoitti piletin Simpeleeltä Joensuu­hun maksavan tonnin mieheltä ei enää tarvinut neuvotel­la. Jatkoimme matkaa volkkarilla. Se yhteispelistä Ete­lä-Karjalaisten kanssa.
Lauantai aamuna alkoivat hiihto­kilpailut Lykynlammella. Allekirjoittanut tosin hiihti vain kuntosarjassa, mutta silti Pohjois-Karjalan maasto ja paikallinen latuprofiili yllättivät. Toisinaan tuntui kuin mäet eivät loppuisi ollenkaan, korkeuserot ovat aivan eriluokkaa kuin täällä laaksokunnassa. Varsinaiset neuvottelupäivät alkoivat hiihtojen jälkeen. Paikalla oli liiton keulamiehiä puheenjohtajan mukana ja vinopi­no työnantajan edustajia sekä pakolliset paikalliset kansanedustajat ja maaherra. Työnantajan puheenvuorot aloitti PT-konsernin varatoi­mitusjohta­ja Pekka Luukkai­nen ,joka puheenvuorossaan ylisti oy:n parempia toimin­tamahdollisuuksia ja muistut­ti Postiliiton vastustaneen yhtiöittämistä. Luukkainen kertoi työehtosopimusten viivästymi­sen johtuneen osal­taan myös tästä. Eläkeasioista oli kertomassa apulaisjohtaja Matti Sol­janlahti. Hänelle oli varattu liian vähän aikaa, sillä eläkekysymys aiheutti valtavan kysely tulvan.
Allekirjoittanut tippui kärryiltä jo lisäeläkkeen ns.A-osan kohdalla, mutta asiasta otetaan kyllä vielä selvää. Kuljetusverkon Reijo Suopanki esitteli uutta organisaa­tiota ja verkon suunnitelmia. Suopanki vakuutti, ettei POKA muuta kuljetusten kapasiteettia, mutta samalla pyritään kuljetus-ja käsittelyaikojen optimointiin. Hän uskoo myös logistiikka palveluun ja kertoi viiden­toista uuden myymälän olevan tulossa palvelun piiriin. Varsinainen optimisti kuitenkin tuntui olevan PT-auto­palvelujen uusi toimitusjohtaja Jorma Piippo. Hän lupasi autojen huollot silloin kun asiakkaalle sopii, ei sil­loin kun huoltopaikalle sopii. Piippo uskoo autopalvelu­jen menestymiseen. "Kuutamourakoitsijoiden kanssa emme pysty kilpailemaan,mutta pienten ja merkkikorjaamoiden kanssa kyllä.Asiakkaat äänestävät jaloillaan".Hän sa­noi.
Seuraavat päivät pidetään Lappeenrannassa 5.3.1995. Toivottavasti automiesjaos saa sinne jo suuremman hiih­tojoukkueen.

 

Etelä-Kymenlaakson postien käsittely käynnistyi Kouvolassa

Koko Kymenlaakson postit käsitellään 20.2.1994 alkaen Kymenlaak­son lajittelukeskuksessa Kouvolassa. Kotkasta siirtyy noin. 25 postinkäsittelytehtävissä toimivaa työntekijää Kymenlaakson la­jittelukeskukseen postin­käsittelytehtviin. Kouvolan keskus­tas­ta pos­tinlajittekeskus muutti Kanerviston­tiellä toimiviin remon­toi­tui­hin tiloihin marraskuussa 1993. Ky­menlaakson postien kes­kit­tämi­nen liittyy valtakunnalli­seen pos­tinkäsittelyn automa­tisoin­tisuunnitelmiin. Jatkossa Ky­menlaakson postia suunnitel­laan kä­siteltävän Helsingistä käsin. Koska Kou­volassa työmenetelmät ovat lähes samo­ja kuin Kotkan Sutelassa toimivassa lajittelukes­kuksessa, niin toimintojen siirto Kouvolaan on herränyt kummas­tusta niin Kouvo­lan kuin Kotkankin postilaisissa. Yhdistämiselle on vaikea löy­tää kunnollisia ja perusteltuja syitä. Jo vuosia jatkuneen Kot­kan lajittelukeskuksen lakkautusuhan alla työnteki­jät väsyivät ainaiseen epävarmuuteen työpaikkojen säilymisestä. Vähemmän pa­hana nähtiin siirtyminen Kouvolaan työhön kuin työn­antajan uh­kaama työttömyys. Postin osakeyhtiöittämisen varjopuo­let näkyi­vät jo heti alkuunsa. Työntekijä ei olekaan yhtiön suu­rin voima­vara, johon satsataan. Asia tuli selvästi esille siinä, että Kotkan lajittelukeskuksen henkilöstön siitymistä helpotta­vat toimet jäivät postilta tekemättä. Jokainen saa tulla Kouvo­laan työhön omilla konsteillaan. Henkilöstön kulkeminen Kotkan ja Kou­volan välillä ei kiinnosta postityönantajaa. Varsinkin viimeaikaiset pahat onnettomuudet Kotkan ja Kouvolan välisellä tiellä olisi luullut herättävän työnantajankin huolen työmatko­jen turvallisuudesta, mutta kun ei niin ei. Vaikean tai lähes mahdottoman tilanteen edessä työntekijät joutuvat mietti­mään sitä kannattaako Kouvolaan siir­tyä työhön vai liittyä työt­tömien kasvavaan joukkoon. Näin posti pitää lu­pauksensa siitä, ettei yhtiöittäminen johda pysyvien työ­ntekijöiden irtisanomisiin.

 

 

 

 

Kuvassa vasemmalta Hannu Kajander, Vesa Lotti, Harri Pihljärta, Esa Savolainen ja Hannu Suominen,

Lajittelukeskuksen käsittelyn luottamusmies Markku Kovasen mu­kaan ljittelukeskuksen tilat ovat kohtalaisen hyvät. Arvopostin tilat ovat pienemmät kuin aikaisemmin, mutta käyttösuunnittelul­la ovat nekin saatu toimiviksi. Sosiaalitilat täyttävät lain kirjaimen, mutta eivät ole viihtyisiä. Muutto on aiheuttanut sen, että työn laatu ei ole vielä parantunut. Työpaikan henki on ailahte­leva, täysin ei olla tietoisia mikä kuuluu kenenkin työ­tehtä­viin. Naamat ovat vielä vieraita. Markku Kovanen on ollut käsit­telyn luottamusmiehenä viime marraskuusta. Hän ei näe luot­tamus­miestoimestaan negatii­visia vaikutuksia. Mm. työnantajan kanssa on tultu hyvin toi­meen. Työn monipuolisuus luo motivaa­tiota, ei tarvitse jumiutua yhteen työkoheeseen. Kovanen näkee solut ja tiimit kehityksenä, mikä ei ole välttämättä helppoa kehitystä ns. vanhoille työntekijöille. Vanhojen ja nuorten työ­ntekijöiden erot ovat tasaantumassa. Postiliiton toiminnalta Kovanen toivoo enemmän avoimuutta. Tulevaisuuden Kovanen näkee täysin kysymysmerkkinä.

Käsittelyn varaluottamusmies Vesa Lotti näkee tilossa toivomisen varaa. Raskaanpostin tilanahtaudessa järjestelmällisyys koros­tuu. WC-tilat saisisi olla väljemmät. Telen liikuntatilojen käy­ttö on positiivista. Työntekijöiden kesken on hyvä ilmappii­ri. Lotin mukaan yhdistymisellä haetut kustannussäästöt vastaa tämänhetken todellisuutta, niinpä hän ei näe perusteita Kotkan- ja Kouvolan lajittelukeskuksien yhdistämiselle. Lotin mukaan fuusiot tuovat ainoastaan lisäkustannuksia. Työnantajan on enem­min kuunneltava työntekijöitä käytännön työasioissa. Lotti vaa­tii lajittelukeskuksen toiminnan säilyttämistä nykymuotoisena.

Postiliiton Kotkan osaston puheenjohtaja Harri Pilhjärta kertoo kotkalaisten otetun hyvin vastaan kehuen kouvolaisporukkaa hy­väksi ja apua antavaksi. Vaikka työmatka viekin 45 minuut­tia yhteen suuntaan, niin kulkemaan on päästy. Kimppakyyti on ongel­mallista poissaolojen jälkeen. Kotkalaisen vapaat viikonloput ovat hyvä asia. Työt oetaan mahdollisimman hyvin ja haastavasti vastaan. POKA-linjaukset ovat väkisin haettu malli, mikä sopii ainoastaan väkirikkaisiin maihin. Työntekijöiden hyväksyntä saa­daan vasta kun säästöt ovat hyvin perusteltuja, nyt ne ovat ky­seenalaisia. Perusteluina Pili näkee sen, että kilpailijat eivät pysty samanlaisiin konehankintoihin. Harri Pilhjärtalla on huoli lajittelukeskuksen toimintojen säilymisestä.

Yhteistoimintaryhmät

Kymenlaakson lajittelukeskus

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kymenlaakson lajittelukeskuksen yt-ryhmään ovat kuuluneet käsit­telyn luot­tamusmies Markku Kovanen, (kuvassa vasemmalla) kuljetuksen luottamusmies Leo Leskinen, (kuvassa keskellä) työsuojeluasiamies Markku Ojala, Harri Pilhjär­ta ja Vesa Lotti. Työnantajan edustajina yt-ryhmään ovat kuuluneet käsittelypäällikkö Leo Taina, esimies Hannu Suominen ja kuljetussuunnittelija Risto Salminen. Kokouksiin ovat myös osallistuneet asiantuntijoina pääluottamusmies Raimo Heikkilä ja työ suojeluvaltuutettu Hannu Kajander. Yt-kokuksien keskeisenä asia­na on ollut Poka-hankkeen toiminnallistaminen Kymenlaakson la­jittelukeskuksessa ja Kotkan lajittelukeskuksen toimintojen sii­rto Kouvolaan. Yt-ryhmän toimintaa haittasi erään työnantaja-asiantuntijan käyttäytyminen yt-ryhmässä. Työntekijöiden vastus­tuksesta huo­limatta työnantaja siirsi 2-luokan C5 ja C65 kokojen lähtevän kirjepostin käsittelyn Helsinkiin. Sensijaan työnteki­jöiden vas­tustuksesta johtuen lajittelukeskukseen ei perustettu koe-tii­miä. Työn vä­henemisen johdosta päästiin sopimukseen jake­luun ja kuljetukseensiirtyvistä henkilöistä. Yt-ryhmä kokoontui 10 kertaa toimintavuonna.

Lehti- ja jakelupalvelut Kaakkois-Suomen yt-ryhmä

Yt-ryhmän kokoonpano: Työnantajan edustajat: Johtaja Lauri Häkkinen, henkilöstöpäällikkö Sirkka Auramo, tuo­tannon suunnittelupäällikkö Simo Saastamoinen ja jakelupäällikkö Jari Nenonen Kotkasta. Postiliiton työntekijöiden edustajat: Pääluottamusmies Raimo Heikkilä Kouvolasta, varapääluottamusmies Vesa Lappalainen Mikkelistä, luottamusmies Pertti Veikkolainen Imatralta ja Suune Tiainen Lappeenrannasta. Työsuojeluvaltuute­tut ovat voineet osallistua kokouksiin. Jakelun uusi organisaa­tio toi tullessaan uusia haasteita edunvalvontaan. Työnantajalla on kasvanut halu paikallisiin sopimuksiin. Pelkällä kasvaneella halulla ei kuitenkaan hoideta asioita, sillä työnantajalta odo­tetaan vilpitöntä halua rakentavaan yhteistoimintaan. Tätä val­miutta työnantajalla ei ole vielä. Jakelun uusi työehtosopimus, palkka­liitteineen keskustelutti yt-ryhmää. Yt-ryhmä kokoontui viisi kertaa.

Itä-Suomen kiinteistötoimen yt-ryhmään on kuulunut Aila Ahtiai­nen osastostamme.

Työnantajan paikalliset johtohenkilöt vasemmalta Seppo Tiikala, Kalervo Kero ja Seppo Parikka.

KOUVOLAN JAKELUALUEEN ALUEJOHTAJA KALERVO KERO

Kalen harrastuksiin kuuluivat kesämökkitouhuilu sekä ns. matkaveneily Sai­maan vesistössä. Talvella laskettelua ja hyö­tyliikuntaa ja ripaus hiihtoa.
Saabismi oli osana Kalen jokapäiväistä elämää. Siis Saab 96.
 
Kalervo Kero oli pidetty pomo. Turha hätäily työssä ei ollut hänelle tyypillistä, asioita piti puntaroida rauhassa etsien paras vaihtoehto. Joskus tämä oli työkavereista liiankin perusteellista. Kalervo Kero sai tehtäväkseen mm. järjestää postinsaajien postilaatikot teiden viereen. Siinä sitä urakkaa olikin.
Posti-telen muuttuminen valtion liikelaitokseksi toi mukanaan muutoksia Postin organisaatioon. 1990 posti teki  organisaatiouudistuksen, minkä tuloksena syntyi Kouvolan jakelualue. Kouvolan jakelualue piti sisällään Kouvolan ja Kotkan tuotantoalueet. Kouvolan jakelualueen keulaan valitiin Kalervo Kero ja sihteerin hommia hoitamaan Eeva Multanen. Kouvolan jakelualueen yhteistyöryhmä muodostui seuraavasta kokoonpanosta: Työnantajan edustajat aluejohtaja Kalervo Kero, tuontantoalueen pääliköt Hannu Rantala Kouvolasta ja Esko Kourula Kotkasta. Työntekijöitä ryhmässä edustivat Postiliiton edustajina työsuojeluvaltuutettu Hannu Kajander, Markku Kolsi Karhulasta ja allekirjoittanut.
Putki- ja verkkoajattelu johti siihen, että Postin kokonaisetu vaarantui. Hyvin tarkasti tutkittiin oman yksikön kustannuksia huomioimatta Postia kokonaisuutena.
Laakereilla istuminen ei enää onnistunut vaan vaadittiin enemmän tekoja. Kalervo Kero joutui jäämään vakavan sairauden vuoksi ennenaikaisesti pois Postin palveluksesta. 

Tiedotustoiminta

Osaston tiedotussihteerinä on toiminut Raimo Heikkilä, joka on myös osaston lehden, Kirjekyyhkyn päätoimittaja. Osaston lehti numero 5 ilmestyi vappuna 20 sivuise­na. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1991. Tiedo­tussihteeri on huolehtinut ilmoi tustaulutie­dotuksesta. Toimikun­nan jäsenet ovat myös hoita­neet tiedotustoimintaa työpaikoilla.

Vapaa-ajantoiminta


VALTAKIRJA
Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osasto 124 r.y. val­tuuttaa Hannu Kajanderin edustamaan Postiliiton Poh­jois-Kymenlaakson osastoa Voikkaan Sos.Deem. nuorisoyh­distyksen ja Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osaston hakemassa yksityistietoimituksessa, mikä pidetään 30.1­1.1994 klo 9.00 Jaalan kunnanvirastolla.

  • TUL:n pilkkikilpailuhin osallistuttiin varsin aktiivisesti.

  • Postiliiton retkeilypäivät pidettiin 11-12.6.1994 Hämeenlinnan Aulankolla. Lähdimme Hämeenlinnan Aulankolle lauantaina 11.6 klo 7.45 Kouvola 10:n lastauslaiturin edestä. Ajamme 45700 Kuusankosken postin kautta, josta lähtö on klo 8.00. Olimme liikkeellä Postin Samaralla ja VW-pikkubussilla. Kuljettajiksi olivat lupautuneet Leo Leskinen ja Raimo Heikkilä. Osa porukastamme lähti jo perjantaina omin toimin, joten tilaa löytyi kuljetuksista. Osasto osallistui kustannuksiin 125 markalla, joten jäsenen oma osuus on 260 markaa retken hinnasta 385 mk.

 

Osaston kesäpäivät pidettiin 13.8 1994 osaston mökillä Jaalan Suolajärvellä. Sää oli loppukesän mukainen, epävakaa, mutta lämmin.  Järjestelyt pelasivat ja kaikin puolin oltiin tyytyväisiä kesäjuhliin. Osaston jäsenten lisäksi tapahtumaan osallistuivat Postiliiton puheenjohtaja Juhani Heino vaimoineen, jakelun aluejohtaja Lauri Häkkinen, kuljetusta edusti Simo Saastamoinen, toimipaikkoja Päivi Vuovirta, Postin sisäisistä palveluista olivat Erkki Riuttala ja Tarja Metsälä sekä työterveyshuollosta Kaarina Tähtinen. Myös Postiliiton Kotkan osastosta oli edustusta. 

 

TIKKAKILPAILUN JOUKKUEKILPAILUN TULOKSET

  • I MATIAS ORAVA, SEPPO JÄRVINEN, LEO LESKINEN 124 PISTETTÄ

  • II RAIJA PAANANEN, PÄIVI VUOVIRTA, SIMO SAASTAMOINEN 99 PISTETTÄ

  • III TERO KELKKA, JANNE LEHTINEN, MARKUS PULSA 99 PISTETTÄ

TIKKAKILPAILUN YKSILÖTULOKSET

NIMI

PISTEET

MATIAS ORAVA

54

SIMO SAASTAMOINEN

49

TERO KELKKA

46

JANNE LEHTINEN

43

MATTI TANTTARI

40

ESKO HUOPAINEN

39

HEIKKI JOKISALO

37

LEO LESKINEN

36

TUIJA IKONEN

35

SEPPO JÄRVINEN

34

PÄIVI VUOVIRTA

34

LAURI HÄKKINEN

32

ERKKI RIUTTALA

32

TARJA METSÄLÄ

31


 

A-P. PURRENHEIMO

28

RAIMO HEIKKILÄ

26

RAIJA PAANANEN

16

MATTI HEIKKILÄ

13

IRMA HEINO

11

MARKUS PULSA

10

JUHANI HEINO

4

KAARINA TÄHTINEN

3

PEKKA VALLI

2

RISTO MARTTILA

0

SAK-päivät pidettiin 5-6. elokuuta Lappeeenrannassa. Sak:n päiville osallistui Matti ja Raimo Heikkilä, Tero Kelkka ja Jukka Peippo. Osaston eläkeläiset vierailivat Suolajärvellä. Teatteriretki tehtiin 19-20.11.1994 Tampereelle, esitykseen Evita. Osaston jo perinteiset darts-tikkakilpailut pidettiin Ravintola Lentävässä Kalakukossa marraskuussa. Osaston darts-mestari on Matti Tanttari.

Koulutustoiminta

Oma osastomme antaa laajat mahdollisuudet niin yleissivistäviin kuinkäytännöllisiin opintoihin. Vuonna 1994 osaston tukemia kurssipäiviä oli yhteensä 76. Tätä mahdollisuutta käyttivät Esko Huopainen, Hannu Kajander, Raimo Heikkilä, Tero Kelkka, Leo Leskinen, Markku Ojala, Eero Takki, Aila Ahtiainen, Marjut Lappi, Anja Ylä-Outinen, Irja Hiltunen, Tom Peltola ja Kari Hulkkonen. ATK-KURSSILLE 19 – 20.11.1994 osallistuivat Kari Hulkkonen, Tom Peltola ja Esko Huopainen.

KOULUTUS PAREMPI VAIHTOEHTO TYÖTTÖMYY­DELLE
Työttömyys on tullut jäädäkseen. Tällä vuosituhannella tuottaa suuria vaikeuksia päästä eroon suurtyöttömyydestä. Tämän tosi­asian edessä joudutaan miettimään keinoja, joilla turvataan yh­teiskuntarauhamme japerushyvinvointimme. Ajautuminen hyvintoi­meentuleviin, ensimmäisen luokan kansalaisiin ja yhteiskunnan ulkopuolelle jääviin, toisen luokan kansalaisiin on kässittämä­töntä tulevaisuuden visioin­tia. Yhteiskunnan kahtiajaon estämi­seksi tulee tehdä nyt eikä viidestoista päivä. Maamme hallituk­sen ideologiana on julkisten palveluiden alasajo ja yksityistä­minen. Hyväksymmekö tämän? Työttömien eteen tulee tehdä enemmin, mitä yleisesti ammattiosastoissamme tehdään Yhä useampi työto­veri joutuu sen tosiasian eteen, että Posti-tele on tarjonnut pitkän ja kapean leivän sijaan vain kapean leivän. Määräaikaiset työntekijät ovat kokeneet tai ovat kokemassa tämän katkeran kal­kin nahoissaan postissa. Osa Telen työntekijöistä oli joutunut urakointiyksikköön ja sitä kautta kortistoon muiden työttömien kasvavaan joukkoon, ettei vaan sama käytäntö toteutuisi Postis­sakin. Työttömyyden uhanalaisten ja jo työttömiksi joutuneiden tukemi­nen ja ohjaami­nen aikuisopiskeluun on ammattiosastojen tehtäviä, joihin tulee panostaa. Ammattiosaston opintosihteeri aki­toi po­rukkaa ay- koulutukseen usein hyvinkin menestyksekkäästi. Saman­laisella tarmokkuudella aikuiskouluttautuminen saa myös lisää merkitystä Postiliitossa ja sen ammattiosastoissa. Aikuisopiske­lusta kiinnostuneelle ei ole yksinkertaista kertoa koulutusmah­dollisuuksista. Useilla Posti-telen työntekijöillä on posti-tele ollut ainoa työn­antaja. Suoraan keski- tai kansalaiskoulusta on tultu Ptl:n palvelukseen aikeena olla uskollinen työnantajalle aina eläkeikään saakka. Nyt liiton romahdettua työnantajan toi­mesta ollaan tilanteessa, jossa joudutaan etsimään aivan uusia ammatteja. Niinpä hänet tu­lee saada kiin­nostu­ maan ja motivoitu­maan koulutuk­ses­ta. Tässä se suurin vai­keus onkin. Oman toimen ohella toimiva aikuisopis­kelun tuki­hen­kilö tai opintosihteeri on vai­keuksissa, jos mielii saada myös tulosta aikaan työttömien ja uhanalaisten keskuudessa toimiessaan. Luontevin aikuiskoulutuk­sen tukihenkilö on luottamusmies, joka voi perehtyä luottamus­miestoimessaan aikuiskoulutuksen tukiin ym. koulutusasioihin. Koulutus on monesti parempi vaihtoehto työttömyydelle. Tarkoi­tuksenaei ole kouluttaa työttömiksi, vaan antaa valmiuksia sel­viy­tyä lamasta luoden uusia ammatteja ja täydentäen jo kertaal­leen opittuja ammattitaitoja. Erityisosaamisella luodaan uusia työ­paikkoja.

KIINTEISTÖT

  • Pahasaaren kesänviettopaikan tieasiat saivat lisävauhtia. Mökki­tielle perustettiin tiehoitokunta.

  • Suolajärven mökille aloite­tiin grillikatoksen rakentaminen, mikä saatiin ennen syksyä lä­hes valmiiksi.

  • Saunatupaan hankittiin uusi kamina ja saunan lau­teet uusittiin. Suolajärven kiinteistö on vakuutettu Sammossa ja Pyhäjärven mökki Kansassa.

  • Suolajärven mökin maan vuokraoikeus on voimassa vuoteen 1997.

  • Mökkien käytöstä ei peritty käyttömak­sua vuonna 1994.


    HALLITUSKADUN PÄÄPOSTI JÄÄMÄSSÄ TYH­JILLEEN

Kouvolan keskustassa, Hallituskatu 5:ssä toimiva posti-kiinteistö on jäämässä tyhjilleen. Tällähetkellä kiinteistössä toimii pos­tikonttori 45100 Kouvola ja Postiliiton luottamusmiesten toimis­to. Viimevuoden mar­raskuussa m­uutti lajit­telukeskus Kanerviston­tillä olevaan Hube­rin kiinteis­töön ja tä­män vuoden helmikuussa jakelu muutti Kot­kankallionka­dulla ole­vaan entiseen Jubellan laukkutehtaan tiloi­hin. Postikonttorille ollaan jo jonkin aikaa etsitty uusia tiloja keskikaupungilta. Asia on edennyt niin, että jo ensi kesän aikana postikonttori toimii toisissa tiloissa kuin nyt. Uusilla tiloilla haetaan uutta ilmettä postille ja sitä kautta lisääntyvää myyntiä. Tyhjilleen jäävä Hallituskadun posti jää Suomen PT oy:n emoyhtiön omistukseen. Tilojen uudesta käytöstä ei ole tietoa.

 


©​ Raimo Heikkilä

 

©2019 Raimo Heikkilä - suntuubi.com